Kaupat ja K-kauppiaat saavat toimialajohtajalta isot kiitokset hienosta työstä. – Sen ansiosta olemme kyenneet kasvattamaan markkinaosuuttamme tässä hyvin hintalähtöisessä markkinassa. Onhan tämä ihan historiallista! Ari Akseli sanoo ja viittaa myyntivauhtiin, joka on ollut viime vuoden loppupuolelta alkaen alaa nopeampaa.
Kokonaisuutena vuosi 2025 meni NielsenIQ:n Päivittäismyymälärekisterin mukaan niin, että osuuksiaan kasvattivat S-ryhmä (49,0 %, +0,2 %-yks.) ja Lidl (9,5 %, +0,1 %-yks.). K-ryhmän siivu oli 33,5 prosenttia, jossa oli pudotusta tarkalleen ottaen 0,2514 prosenttiyksikköä.
Akseli sanoo, että aika lailla odotusten mukaiseen haarukkaan meni. Se harmittaa, kun koko vuotta mittaavasta aineistosta ei pääse esiin se hyvä kehitys, jonka K-päivittäistavarakauppa sai aikaiseksi loppuvuonna 2025 eikä siinä toki tuoda tiettäväksi sitäkään, että kaikkien kolmen kaupparyhmän vuosina 2024–2025 toteuttamien verkostomuutosten vaikutus K-ryhmän vuoden 2025 markkinaosuuteen oli 0,6 prosenttiyksikköä negatiivinen.
Käänne markkinaosuuskisassa alkoi orastaa viime vuoden heinäkuusta alkaen, ja hyvä meno on jatkunut tänä vuonna. – PTY:n lukuihin peilaten otimme tammikuussa osuutta peräti prosenttiyksikön ja helmikuussa kasvatimme osuuttamme 0,3 prosenttiyksikköä. Mikä parasta, kaikki ketjut olivat maaliskuun alkaessa kumulatiivisesti plussalla, Akseli kertoo.
Hevi, leipä, herkuttelu ja valmisruoat kasvattavat koria
Päivittäistavaramarkkina kasvoi viime vuonna arvossa 2,5 prosenttia ja määrällisesti 0,4 prosenttia. Kasvua ajoivat hypermarketit sekä isot ja pienet supermarketit. Pienemmille kaupoille hintavetoinen markkina oli haastavampi.
– Pysyvästi edullinen on ollut meille loistava siirto. Yhdessä laatuun liittyvien toimien kanssa se on parantanut asiakasluottamusta, asiakastyytyväisyyttä ja hintamielikuvaa. Asiakkaat ovat alkaneet ostaa laajempaa koria kaikissa ketjuissa eikä kasvu ole tullut mistään yksittäisestä asiasta, vaan niin hevistä, leivästä, valmisruoista kuin herkuttelustakin, Akseli summaa.
Entä mitä onnistumisia toimialajohtaja nostaisi esiin eri ketjuista?
– K-Marketeissa hintaohjelman positiiviset vaikutukset vahvistuivat loppuvuotta kohden ja hevi- ja leipähankkeissa päästiin hyvään alkuun. Hienoa työtä on tehty myös asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden eteen.
– K-Supermarket sai loppuvuonna päälle uuden vaihteen ja teki poikkeuksellisen ison eron kilpailijoihinsa. Pysyvästi edullisen lisäksi tehtiin tavarakaupan kanssa tiukempaakin kärkitekemistä ja kauppiaat innostuivat huikeisiin suorituksiin Kauppiaan Herkkufestareilla.
– K-Citymarket otti markkinaosuutta vuoden 2025 alusta lähtien. Hintaohjelman toimenpiteet tukivat kasvua, kampanjoissa rikottiin myyntiennätyksiä ja saimme kuulla kaikkien aikojen Mammuteista kerta toisensa jälkeen. Asiakaskäynnit olivat ennätystasolla, ja korien koko saatiin kasvuun myös perusmyynnin kautta.
K-Citymarketien vetovoimaan vaikuttavat myös käyttötavarakaupan uudistukset, kuten sisääntuloihin tulleet lisämyyntipaikat, kauneuden uudet brändit ja kukkaosastot. Aiempaa myyntihakuisempi johtamismalli tulee kasvattamaan kauppakohtaista päätöksentekoa. – Isoimmat haasteet liittyvät nyt pukeutumiseen, jossa painotus siirtyy päivittäiseen pukeutumiseen, Akseli kertoo.
Asiakkaan luottamus on nyt tärkeintä
Kun maailmantilanne on muuttunut entistäkin epävakaammaksi, on kysyttävä, miten se vaikuttaa tavoitteisiin ja miten erilaisiin skenaarioihin on varauduttu.
– Kuluttajien luottamus on tärkeä ennakoinnin mittari. Sen vahvistumisesta oli jo toiveikkuutta, mutta kyllä maailmantilanne sitä heikentää, vaikka se oli jo helmikuussa selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, Akseli huokaa.
Kohonnut kustannustaso on toinen uhkatekijä. Lähi-idän sota vaikuttaa maailmanlaajuisesti öljyn ja kaasun hintaan, ja siitä aiheutuu välillisiä seurauksia. Esimerkiksi PTT on arvioinut, että öljyn ja maakaasun hinnan nousu vaikuttaisi ruoan hintaan kuljetusten, koko logistiikan, maatalouden tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden, pakkaamisen ja jalostuksen kautta.
– Ja jos kohonneisiin kustannuksiin yhdistyy vielä korkotason nousu, niin sehän on suoraan pois kulutuksesta. Nyt on entistäkin tärkeämpää lisätä asiakkaiden luottamusta K-ruokakauppoihin koko ruokakorin osalta.
Akseli näkee tilanteessa samoja piirteitä joita oli Venäjän hyökkäyssodan alkaessa. Hän kuitenkin korostaa, että K-ruokakauppa on nyt siinä mielessä paremmissa asemissa, että olosuhteisiin sopivat ohjelmat ja toimintatavat ovat valmiina.
Uudet työvälineet muuttavat työtä
Uudet työvälineet ovat Akselin mukaan vastaus moneen, ja ne päästävät kauppiaan ohjaimiin vahvemmin kuin koskaan. Ensin on kirkastettava kauppakohtaiset valinnat, sen jälkeen systeemi tukee ja auttaa tuottamaan parempaa asiakaskokemusta.
– Olemme aiemminkin halunneet kauppiaiden nostavan kauppakohtaista tekemistä esiin ketjutekemisen päälle, mutta vasta nyt olemme onnistuneet tuottamaan tätä tekemistä oikeasti helpottavia ratkaisuja.
Kauppiailta on Akselin mukaan tullut ennennäkemättömän hyvää palautetta uusista työvälineistä. Uusi tapa toimia on nyt esillä kaikkialla siellä, missä osaamista voi jakaa. Kauppiasvalinnoissa aletaan edellyttää osana kokonaisosaamista myös kyvykkyyttä, intohimoa ja halukkuutta tiedolla johtamiseen.
Kaupan työssä muutos tuntuu Akselin mukaan siinä, että toiminta perustuu jatkossa entistä enemmän dataan, mikä tekee toiminnasta tehokkaampaa ja täsmällisempää.
– Takahuoneesta vapautuu aikaa hyllyjen väleihin, ja sitä voi kohdistaa niihin asioihin jotka tuottavat enemmän lisäarvoa asiakkaille. Järjestelmä myös oppii koko ajan – enää ei tarvitse vain toivoa että kunpa parhaat mallit ja viisaus pystyttäisiin jakamaan, sillä uusi alusta tekee nyt sen.
– Olennaista on tietysti, että kaupan toimintamallit oikeasti uudistuvat. Hyötyjä saa sen mukaan, miten työkaluja hyödyntää ja kauppojen koko henkilökunta lähtee mukaan.
Työkalujen suunnittelussa kauppiailla on ollut alusta alkaen tärkeä rooli.
– Myös kauppiaat olivat mukana heti alusta lähtien, muun muassa Pauli Jaakola, Kimmo Sivonen, Mikko Länsiluoto, Mikko Karmakka ja laajalti luottamuskauppiaita. Ei näin hyvää olisi ilman heitä saatu aikaan, Akseli toteaa.
K-kaupoista saadaan kehityksen tueksi myös koko ajan uusia toiveita. – Kun ratkaisu on oma ja omissa käsissä, kehittäminen on ketterää. Ei tarvitse lähettää toivetta kansainvälisen yritysjärjestelmän rattaisiin ja jäädä odottamaan.
– Ollaan nyt iloisia onnistumisesta ja tunnistetaan samalla, että on edelleen paljon asioita mitä voidaan tehdä vielä paremmin. Pidetään katse asiakkaassa ja muistetaan kiittää sekä kehua myös kollegaa. Positiivisuudesta voi seurata vain hyvää, ja sen kautta ne muutoksetkin tapaavat onnistua.
Lue koko juttu 16.4.2026 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
