Hyvä yhteishenki, pilke silmäkulmassa ja yhteen hiileen puhaltaminen, se kaikki kuvastaa työntekijöitä täällä hirvittävän hyvin!
Henkilökunnan mietteitä kiteyttää kassan ääreltä Roope Pylvänäinen. Roope vastaa K-Rauta Kangasniemen taloushallinnosta, mutta tekee rutiinilla kaikkia muitakin talon töitä. Tänään hän päivystää kassalla ja palvelee asiakkaita tarpeen mukaan.
Samalla linjalla ovat myös porukan nestorit: noin 24 vuotta talossa työskennelleet Eija Lukkarinen ja Kimmo Laitinen kiittelevät mukavia työkavereita, joiden seurassa viihtyy. Liekö syy työpaikassa vai Kangasniemen raikkaassa maalaisilmassa, mutta kaupalla on myös hyvin vähän poissaolopäiviä.
– Uskon, että se hyvä työilmapiiri välittyy myös meidän asiakkaille, Roope arvioi.
Roope on kaupan nuoriso-osastoa – ikää on alle 30 ja työuraa on kaupassa takana reilut kuusi vuotta. Sen kuuden vuoden aikana henkilökunnassa ei ole ollut muutoksia. Miksi lähteä hyvää muuttamaan?
K-Rauta Kangasniemi palkittiin ketjun parhaasta asiakastyytyväisyydestä pienten kauppojen kokoluokassa. NPS-lukema oli viime vuonna yli 90.
Mökkiläiset pitävät kiireisenä
Vajaan 5 000 asukkaan Kangasniemellä on ilahduttavasti palveluja, muun muassa golfkenttä ja tanssilava, erikoisliikkeitä ja pari ruokakauppaa. Sekä perinteikäs kivijalkarautakauppa, joka on seissyt samalla tontilla jo yli 30 vuotta. Yrittäjä ja kaupan nimi on matkan varrella vaihtunut, mutta asiakkaat ovat pysyneet.
Kauppias Petri Viiansalo aloitti talossa myymäläpäällikkönä vuonna 1998, ja nyt hän palvelee asiakkaissa jo toista sukupolvea.
– Moni on ollut polvenkorkuinen taapero silloin, kun on käynyt meillä isänsä kanssa. Nyt samat asiakkaat ovat yli kolmekymppisiä.
Jotta asiakkaat pysyvät ja palaavat, on jokainen heistä palveltava 120-prosenttisesti, Petri toteaa.
– On rutiinihomaa, että asiakkaat palvellaan, ja siihen kuuluvat myös jälkimarkkinointi ja reklamaatiot. On saavutettava pitkäjänteisesti sellainen luottamus, että homma toimii. Eihän meillä ole varaa menettää asiakkaitamme.
Vapaa-ajanasukkaat tuovat tullessaan laiturin rakennusprojektit ja mökkirempat. Kesän valikoimassa myydyimpiä tuotteita ovatkin kestopuu ja kyllästysaineet, maalit ja runkopuutavara. Myös ruohonleikkurien kysyntä kuuluu odotetusti kesäkauteen.
Tiimi odottaakin mökkikauden alkamista ja tuttuja kasvoja kaupalla.
– Kyllä se on aina kiva hetki, kun keväällä saapuvat ne kesäasukkaat, joiden kanssa on jo vuosia ollut tekemisissä. Siinä toivotellaan lämpimiä tervetulotoivotuksia ja tervehdyksiä puolin ja toisin, Roope Pylvänäinen sanoo.
Sesonki oman porukan voimin
Tässä kaupassa on totuttu tekemään omalla tiimillä töitä, myös kiireisenä sesonkina. Vakituisia työntekijöitä rautakaupassa on viisi, kesäduunareita ei ole ollut muutamaan vuoteen.
Kun ei ole vaihtuvaa työvoimaa, asiakkaalla säilyy tuttuus kaupalla ympäri vuoden. Kesällä kaikki ovat töissä, lomat pidetään vasta sesongin jälkeen.
– Meidän porukalla on tehty tällainen yhteinen päätös, että töitä tehdään enemmän silloin kun on asiakkaita. Se on solidaarinen ratkaisu: jos joku puuttuisi huippuaikana porukasta, muiden olisi aika vaikea sitä paikata, Petri sanoo.
Oman henkilöstön ammattitaidosta ollaan ylpeitä, ja kesäkauden asiakkaat halutaan palvella hyvin. – Se vaatisi aika monen kesätyöntekijän panoksen, jotta sen osaamisen saisi katettua, mikä meillä kaikilla tässä on. Tällä porukalla hommat sujuvat rytmikkäästi, Roope miettii.
Oma kauppa kylällä
Oma rautakauppa pienellä kylällä ei ole itsestäänselvyys. Asiakkaita pitäisi riittää ympäri vuoden, vaikka väki kylältä vähenee. Tätä nykyä merkittävä tukijalka myynnille ovat kesäasukkaat, joiden ansiosta myyntivolyymi voi kolminkertaistua. Ainakin jos on hyvä kesä – tänä vuonnahan hyviä myyntilukuja tarjosi vain kesäkuu. Se harmittaa kauppiasta, mutta kesän säätiloihin ei oikein voi vaikuttaa.
– En missään nimessä väheksy paikallista ostovoimaa, mutta kun asutaan niin sanotusti taantuvassa kunnassa, jossa väestö ikääntyy ja vähenee, se vaikuttaa myös kauppaan. Jos Kangasniemelle ei muuta uusia asukkaita, tulee vääjäämättä sellainen fiilis, että pyöritämme täällä kesäkauppaa, Petri Viiansalo pohtii.
Talvikaudella kaupan ovi käy harvemmin, ja asiakkaat ovat lähinnä vakituista väestöä. Siinä asiakassegmentissä ostotarpeita on vähentänyt maaseudun rakennemuutos.
– Ajoin maitoautoa kesätyönä Kangasniemellä 1993 tai 1994. Silloin maidontuottajia oli alueella yli 250, nyt niitä on kymmenen. Siinä näkee konkreettisen muutoksen myös kauppaan, Petri sanoo.
Silloiset 250 maatilaa olivat tuottoisa asiakaskunta myös rautakaupalle, silllä jokaisella maatilalla oli jatkuvasti jotain rakenteilla ja korjattavana. Pienikin tila tarvitsi rautakaupan palveluja.
– Vaikka tänä päivänä maatila on kymmenen kertaa suurempi kuin silloin, se yksi tila ei missään tapauksessa tarvitse niin paljon tavaraa kuin ne kymmenen pientä. Tarve rakennustarvikkeille on todella paljon pienempi, vaikka toki ne nykyiset maatilat ovat yhä meille hyviä asiakkaita, Petri laskee.
Isompien kanssa kilpaillen
Vaikka K-Rauta on paikkakunnan ainoa varsinainen rautakauppa, Petri ei silti koe olevansa monopoliasemassa.
– Ei sellaista olekaan. Markkinoilla on yhä enemmän toimijoita ja kilpailu on raakaa. Samaa tavaraa on tarjolla joka paikassa, nettikaupoista tilaaminen on mahdollista ja sieltä tilataankin paljon. Asiakas on nykyisin myös hyvin hintatietoinen. Kaikki hinnat ovat nähtävissä älypuhelimella, ja kauppiaan on oltava hyvin perillä markkinahinnoista.
Tuotevalikoiman koko ei siis välttämättä ole se tekijä, jolla pieni rautakauppa pystyy houkuttelemaan asiakkaan ovelle. Kaikkia K-Raudan omassa mainoslehdessä näkyviä tuotteita ei aina voida pitää omassa varastossa.
– Tämmöinen pieni kauppa ei pysty noudattamaan samaa valtavaa valikoimaa kuin suurissa K-Raudoissa on, siinä tulevat tilat ja pääoma vastaan. Ja se voi aiheuttaa pettymyksen asiakkaalle, Petri toteaa.
Miten pieni maalaisrautakauppa sitten pärjää kilpailussa, jossa mitä tahansa voi tilata mistä tahansa? Vastaus ei ole suuren suuri valikoima, eikä välttämättä edes hinta. Mutta ne pitkät työurat: niitä voi olla vaikeampi muiden päihittää.
– Onhan tässä kilometrejä jo aika paljon takana. Tässä talossa olen ollut töissä 24 vuotta, mutta jo 40 vuotta sitten aloitin tällä kylällä silloisessa maatalouskaupassa, talon virkaiältään vanhin myyjä Kimmo Laitinen laskee.
Tässä porukassa työvuosia alalta löytyy siis 6 tai 40, tai jotain siltä väliltä. Yhteensä pitkälti toistasataa vuotta rautakaupan asiakaspalvelutyötä saman katon alla. Ei ihme, että asiakkaat ovat tykänneet.
Lue koko juttu 22.10.2026 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
