Syyskuisena maanantaiaamuna K-Market Länsimäen heviosaston hedelmäaltaiden ääreen on ryhmittynyt joukko viidesluokkalaisia. Kauppias Pasi Kemppainen kysyy alkajaisiksi, kuinka monelle kauppa on entuudestaan tuttu. Kaikki kädet nousevat eikä vastaus yllätä. Naapureitahan tässä ollaan.
Tänään tarkoitus on kuitenkin tutustua puolin ja toisin hieman paremmin sekä esitellä nuorille kaupan arkea. Kauppiaan näkökulmasta taustalla on hyvin käytännöllinen tavoite: oman ja henkilökunnan työn helpottaminen.
Saman kauppakierroksen on käynyt viimeisen kahden vuoden aikana jo noin 200 Länsimäen koulun viidesluokkalaista. Kouluvalmentaja Jenna Norrstam kertoo, että Länsimäen koulussa opiskellaan luokilla 5–9. Viidesluokkalaiset ovat luonteva kohderyhmä, sillä he ovat koulussa uusia ja vasta tutustumassa lähiympäristöönsä. Teini-iän kynnyksellä he ovat myös vielä vastaanottavaisia yhteisille pelisäännöille.
– Kun tutustuminen aloitetaan varhain, suhdetta kauppaan ja sen ihmisiin ehditään rakentaa usean vuoden ajan, Jenna sanoo.
Häiriökäyttäytyminen vei aikaa ja energiaa
Itä-Vantaalla, aivan Helsingin rajan tuntumassa sijaitseva Länsimäki on tiivis 1960–70-luvuilla rakentunut lähiö. K-Market Länsimäki sijaitsee keskellä aluetta, koulun lähituntuntumassa. Kauppa ja koululaisten arki kohtaavat väistämättä lähes päivittäin
Muutama vuosi sitten Pasi huomasi turhautuvansa yhä uudelleen samoihin ongelmiin. Suuret koululaisjoukot täyttivät kaupan iltapäivisin, meteli yltyi ja hyllyjä sotkettiin. Mukana oli myös näpistelyä ja tuotteiden tahallista rikkomista. Pahimmillaan myymälässä vallitsi Pasin sanoin ”kauhea kakofonia”.
Yksittäisiin tilanteisiin puututtiin tiukasti ja tarvittaessa paikalle kutsuttiin poliisi. Seuraavana päivänä edessä saattoi olla jälleen sama levottomuus.
– Meillä oli turhautunut ja avuton olo. Pystyimme puuttumaan yksittäisiin tilanteisiin, mutta yksi ihminen isossa massassa ei muuttanut mitään, Pasi kuvailee.
Jälkikäteinen selvittelykään ei aina johtanut mihinkään. Jos poliisi vei häiriötä aiheuttaneen nuoren mukanaan, kauppa saattoi kuulla asiasta seuraavan kerran vasta pitkän ajan kuluttua. Silloin esimerkiksi valvontakameratallenteita ei enää välttämättä ollut saatavilla.
Myös myyjä Sanna Siltala muistaa hyvin, mitä levottomuus pahimmillaan tarkoitti henkilökunnan työpäivissä. Hyllyjen järjestämisen ja sotkujen siivoamisen lisäksi selviteltiin huomattaviakin vahinkoja.
– Esimerkiksi kylmälaitteisiin laitettiin tuotteita, jotka jäätyivät ja rikkoutuivat. Pahimmillaan seurauksena oli laitteen tyhjentäminen, tuotteiden hävikkiä sekä ylimääräistä kallista korjaustyötä, Sanna kertoo.
Ajatus toisenlaisesta lähestymistavasta syntyi hieman sattumalta, kun pari koulun opettajaa kysyi Pasilta, voisivatko oppilaat tulla tutustumaan ruokakaupan toimintaan. Vierailun aikana Pasi huomasi, kuinka kiinnostuneita lapset olivat kaupasta. Samalla hän alkoi nähdä tutustumisessa mahdollisuuden vaikuttaa ongelmiin jo ennen niiden syntymistä.
– Ymmärsin, että emme pysty kasvattamaan näitä nuoria, mutta voimme ohjata heitä.
Kaverilta ei näpistetä
Kierros etenee rauhalliseen tahtiin paistopisteelle ja kauppiaspuoliso Tytti Hakalakin lyöttäytyy seuraan. Pasi pitää ryhmän aktiivisena kysymyksillään ja heittää väliin mielenkiintoisia faktoja. Esimerkiksi mansikkadonitsi on tämän hyllykön suosituin tuote ja leipätilaus saapuu kaupalle kuutena päivänä viikossa. Jutustelun välissä hän muistuttaa nuoria siitä, että paistotuotteita ei koskaan pidä poimia paljain käsin. Tytti puolestaan kertoo, kuinka joulutuotteiden tilaukset tehdään jo kesäkuussa.
Kun puhe kääntyy kauppiasyrittäjyyteen, päästään olennaisen asian äärelle. Pasi kertoo rauhallisesti, että K-kauppiaana hän omistaa vaimonsa kanssa kaiken mitä näiltä hyllyiltä ja pakastealtaista löytyy. Jos siis joku vie kaupasta jotain luvatta, hän varastaa heiltä ja heidän perheeltään. Oppilaat kuuntelevat tarkasti.
Tuttuudesta on tullut koko yhteistyön kantava ajatus. Kun lapset tietävät käytävillä kulkiessaan, keitä kauppiaat ja henkilökunta ovat, kohtaamisiin tulee toisenlainen sävy.
– Kaveriakin saatetaan muistuttaa siitä, miten tutussa paikassa käyttäydytään, Pasi lisää.
Verkosto luo turvaa
Kahden vuoden aikana yhteistyö on laajentunut yksittäisistä kauppavierailuista tiiviiksi verkostoksi alueen muiden toimijoiden kanssa. Kaupan ja koulun lisäksi mukana on nuorisotila, joka sijaitsee samassa kiinteistössä K-Marketin kanssa.
Jenna Norrstam sanoo, että koululle vierailuissa on selkeä opetuksellinen puoli. Oppilaat pääsevät näkemään, mitä kaupan työhön liittyy tuotteiden tilaamisesta ja hyllyttämisestä aina kassatyöhön asti. Samalla hahmottuu, mitä on yrittäjyys ja miten liiketoimintaa pyöritetään. Vierailut voivat myös herättää pohtimaan omaa ja perheen ostokäyttäytymistä.
Yhteistyön voima näkyy Jennan mukaan ennen kaikkea siinä, että alueen aikuiset tuntevat toisensa ja tieto kulkee tehokkaasti taholta toiselle. Jos esimerkiksi kaupassa tapahtuu jotakin, asia ei välttämättä jää enää yksittäiseksi tilanteeksi.
– Kuvio toimii niin, että koulu, kauppias ja nuorisotalo ovat yhteydessä toisiinsa. Joku tietää aina jotakin, Jenna kertoo.
Hyvä kiertoon
Yksi kauppakierroksen odotetuista kohokohdista on päästä kokeilemaan kassan toimintaa. Tänään aika kuitenkin loppuu kesken. Harmitus unohtuu nopeasti, kun kaikille jaetaan lopuksi jäätelöt. Sitten hyvästellään ja huikataan heipat.
Pasi kertoo, että hyödyt pitkäjänteisestä työstä alkavat vähitellen nousta esiin.
– Isoin juttu on se, että koululaisten aiheuttamat häiriöt ovat vähentyneet. Meillä on yksinkertaisesti rauhallisempaa. Osa nuorista tulee nykyään juttelemaan henkilökunnalle ja tervehtii tuttuja myyjiä nimeltä. Tunnemme näitä tyyppejä, Pasi hymyilee.
Myös Sanna on huomannut, että nuoret tulevat aiempaa herkemmin juttelemaan ja pyytämään henkilökunnalta apua. Jos puhelin on kadonnut tai vanhempiin pitäisi saada yhteys, tuttuun myyjään uskalletaan turvautua. Tytti puolestaan muistaa tilanteita, joissa nuori on tullut sisätiloihin kiusaamisen pelossa.
– Se kertoo siitä, että meihin luotetaan.
Sanna muistuttaa, ettei kaikkea muutosta voi panna yhteistyön ansioksi. Lapset kasvavat, ja käytös muuttuu iän myötä. Kauppaan on jopa tullut TET-harjoitteluun nuoria, joiden kanssa oli aiemmin ollut hankaluuksia.
– Yhteistyöhön käytetty aika maksaa itseään takaisin. Kaupan henkilökunta voi keskittyä varsinaiseen työhönsä. Nuoret puolestaan saavat ympärilleen lisää tuttuja aikuisia ja kenties myös arvokkaan ensikosketuksen työelämään, Pasi summaa.
”Meillä on ollut kummiluokkia. Annetaan arpajaispalkintoja. Stipendejä ysin päättäville.”
”Kauppiaamme isompi myymälä jakoi aikoinaan lähikoulun kotitalouden tunnille hävikkituotteita jatkojalostusta varten.”
”On lähi ala-asteen kanssa! Keväisin oppilaiden jäätelöt tulee meiltä”
”Meillä käy ala-asteen oppilaat opettajansa kanssa tutustumassa HeVissä erilaisiin tuotteisiin sekä yläasteen oppilaat käyvät opon kanssa kertaamassa kaupassa käymisen tapoja ja käyttäytymistä.”
”Joskus rehtori tuli luokkansa kanssa kassalle ja oppilaat pakkasivat asiakkaiden tavaroita ostoskasseihin heidän niin halutessaan. Eteisessä luokat järjestävät myyjäisiä. Kauppias osasponsoroi koulujen tapahtumia. Koululaisiin on hyvä suhde, välillä saa hiukan rauhoitella riehakkaimpia tapauksia. Kerran on haistateltu minulle ja seuraavana päivänä pyydetty anteeksi.”
”Olemme solmineet yhteistyön lähikoulujen kanssa siitä, että pidämme tiukkaa linjaa energiajuomien ikärajasta. Sijaitsemme samassa rakennuksessa kilpailevan ruokakaupan kanssa, ja harmiksemme he eivät enää ole mukana yhteistyössä.”
”Ollaan lahjoitettu palkintoja esim. koulujen discoihin ym. tapahtumiin. TET-jaksoilla ollaan otettu koululaisia työhön tutustumaan.”
”Kaupalla oli muutama vuosi sitten kummiluokka, jonka kanssa kauppias oli mm. talkootöissä vanhuksille.”
”Koululaiset ovat toivottavasti tulevia asiakkaita, kenties siellä joukossa myös kauppiaita.”
”Meillä on aina tettiläisiä, kurkistamassa työelämään. Koululaiset opettelevat elämän saloja ja ovat tulevaisuuden asiakkaita, ja ansaitsevat ihan samantasoisen kohtelun kuin aikuiset.”
”Osallistumme koulujen myyjäisiin ja joskus jopa luokkaretkiin.”
”Meillä käy lähikoulujen nuorempia oppilaita TET-jaksoilla. Lisäksi he tulevat välillä kotitaloustunnilla etsimään esim. reseptien tuotteita/laskemaan hintoja yms.”
”Vanhempia opiskelijoita kävi kuuntelemassa kauppiaan luentoa kaupan johtamisesta.”
”Kauppamme on osa pitäjän koululaisten päivärutiineja niin hyvässä kuin pahassa. Usein huomaa paistopisteelle kertyvistä jonoista, että koulussa ei ole kyseisenä päivänä ihan lemppariruokaa tarjolla. Teemme paljon yhteistyötä koulun kanssa esimerkiksi lahjoituksilla sekä ottamalla paljon TET-harjoittelijoita.”
”Meillä kaupalla kohdellaan nuoria ihan kuin olisivat työkavereita ja tästä ollaan saatu vahhemmilta hyvää palautetta, viime kesältä jäi mieleen nuori jolla oli ensimmäinen kesätyöpaikka ja vanhemmat kävi erikseen kiittämässä että teen arvokasta työtä nuorten kanssa ku ovat kaupalla töissä.”
”Lähikoulun joustavan opetuksen luokasta käy tutustumassa työntekoon kaksi henkilöä tunnin päivässä. Oppilaat tulevat aina aikuisen kanssa joka valvoo heitä.”
K-kauppojen ammattilaisten kommentteja kerättiin Kehittyvän kaupan lukijapaneelissa
Lukijat kertovat: Näin yhteistyö koululaisten kanssa pelaa
Lue koko juttu 22.10.2026 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
