K-Supermarket Kaukajärvi muovasi toimintaperiaatteet: Näe, havainnoi ja toimi

Janne Ruola on hyvällä tuulella. Kauppiaalla on takana viikon mittainen loma, jonka aikana hommat kaupalla sujuivat kuin tanssi.

– Kun tulin takaisin, rästissä ei ollut mitään. Toki minulle saa lomallakin soittaa, mutta eipä kuulunut soittoa. Ennenkin on tuntunut siltä, että ihmiset osaavat hoitaa asiat, mutta nyt tuntuu siltä, että ihmiset myös voivat hoitaa asiat, Janne kertoo.

Myymälävastaava Mirika Hyöty naurahtaa, että on kauppiaan yleensä aiemminkin annettu lomailla rauhassa.

– Olemme olleet aina itsenäisiä ja ratkaisukeskeisiä vaikeissakin tilanteissa. Uudet selkeät toimintaperiaatteet ovat kuitenkin tuoneet arkeen enemmän varmuutta. Nyt kaikki tietävät, miten eri tilanteissa toimitaan ja kehen otetaan yhteyttä.

Liikeideaan lisää tunnetta

Janne Ruola siirtyi keskusta-alueen K-Marketista kauppiaaksi Tampereen vanhimpaan lähiöön kolmisen vuotta sitten. Vieressä on suuri ja perinteikäs S-market ja kilpailua on ympärillä muutenkin paljon. K-Supermarket kohosi paikalleen noin yhdeksän vuotta sitten.

Tavoite on palvella asiakkaat hyvin, lyhyillä jonoilla ja asiakastoiveita toteuttaen. Kaukajärveläistä fiilistä on rakennettu monin tavoin, ja pienet jutut kuten kirjanvaihtopiste, koirakärry, keppihevoset ja juhlat ja tapahtumat sitovat kaupan osaksi yhteisöä.

Kauppiaan mukaan aluetta määrittää kuitenkin erityinen hintaherkkyys. Tarjoukset, punalaput ja K-Menu kiinnostavat, ja onpa kauppa yksi ketjun parhaista Pirkka-myynninkin kehittäjistä.

– Nämä asiat eivät kuitenkaan ole K-Supermarket-ketjun ykkösosaamisaluetta, vaan sitä tavallista parempaakin pitäisi löytää, Janne toteaa.

Oivallus johti liikeidean päivittämiseen, jossa hinnan rinnalle haettiin lisää tunnetta ja tarinaa. Liikeidea kirjoitettiin uudestaan tekoälyäkin apuna käyttäen niin asiakkaan kuin henkilökunnan näkökulmasta, ja nyt liikeidea ohjaa kaupan kehitystyötä aiempaa osuvammin.

Läsnäolon ansa

Arki kaupassa on hektistä, ja Janne kertoo olevansa kohtuullisen pienessä K-Supermarketissa itsekin paljon tekemisissä lattiatason työn kanssa. Strategian luominen ja rakenteiden ajattelu jää silloin helposti jalkoihin. Kun Janne lähti mukaan K-ryhmän Kasvuvoimaa kauppiuuteen -valmennukseen, tavoitteena oli nimenomaan irrottaa itselle aikaa ajatustyöhön.

– Valmennuksissa pystyy hengähtämään, keskittymään itseensä ja ajattelemaan uutta ajan kanssa. Myös samassa tilanteessa olevien kollegoiden kohtaaminen synnyttää hedelmällisiä keskusteluja.

Kaupan johtaminen ja toimintaperiaatteet olivat olleet kauppiaan mielen päällä pitkään, ja Janne päätti tehdä valmennuksen kehitysprojektinsa kaupan johtamisrakenteesta. Vaikka Kaukajärven henkilökunta on itseohjautuvaa, Janne koki oman läsnäolonsa johtavan helposti siihen, että kaiken kokoiset asiat tuodaan ikään kuin automaationa hänen ratkaistavakseen.

– Se ei haasta ihmisiä riittävästi miettimään asioita itse. Lähdin pohtimaan, että mitä jos toimintaa ohjaisivatkin selkeät rakenteet ja periaatteet, joiden varaan omassa työssä voisi nojautua, Janne pohti. Ja, kuten Janne toteaa, tuntevathan esimerkiksi vastaavat oman osastonsa asiat kauppiasta paremmin, jolloin henkilökunta voi itsenäisesti päätyä parempiinkin ratkaisuihin.

Toimintaperiaatteet dokumentoitiin

Janne otti muutosmatkalle mukaan erityisesti osastovastaavaporukkansa, jonka kanssa talon tapoja ja toimintaperiaatteita lähdettiin dokumentoimaan. Henkilökunta pääsi kommentoimaan kauppiaan työstämää pohjaa, jota viilattiin ideoiden mukaan eteenpäin.

Samalla kaupalle löytyi myös toimintaperiaatteet kiteyttävä motto, johon haettiin inspiraatiota K-Citymarket Kupittaan alalla tunnetusta Ryhti, tahti, puhti -sloganista. Kaukajärven motoksi muotoutui Näe, havainnoi ja toimi. Mitä se oikein pitää sisällään?

– Pyrimme tekemään asiat yksillä jalanjäljillä ja välttämään ravaamista. Tavoite on, että jokainen työvuoro hoituu kunnialla. Olennaista on, että näissä on kyse henkilökunnan periaatteista, jotka minä kauppiaana allekirjoitan. Henkilökunta pystyy vetoamaan toimintaperiaatteisiin, ja heillä on minun allekirjoittamani valtuutus tehdä asioita itse, Janne avaa.

Oma vastuualue alusta loppuun

Sonja Forsman on työskennellyt talossa yhdeksän vuoden ajan. Myyjän ja iltavastaavan roolista hän on siirtynyt toimenkuvaan, joka kattaa vastuun lihasta, kalasta, palvelutiskistä, lihajalosteista ja valmisruoasta.

– Työnkuva on laaja, mutta ainakaan tässä ei tule tylsiä hetkiä, Sonja heittää.

Hän kehuu Kaukajärven porukkaa tiiviiksi ja lämminhenkiseksi: jokainen tukee toisiaan ja apua saa aina. Kauppias saa Sonjalta kehut tavastaan osallistaa henkilökuntaa uuden edessä.

– Meillä käydään lähtökohtaisesti kaikki isommat ja vähän pienemmätkin asiat yhdessä läpi, ja Janne pyrkii miettimään henkilökunnankin näkökulmaa. On tärkeää että meitä kuunnellaan – se ei ole kaikilla työpaikoilla itsestäänselvyys, Sonja toteaa.

Yhdessä hiotut talon tavat ja toimintaperiaatteet ovat hyvä tuore esimerkki yhteisestä tekemisestä. Sonja toteaa kaikenlaisten muutosten ottavan aina oman aikansa ja vaativan viestintää, mutta jo nyt työ on kantanut hedelmää.

– Käytännön esimerkki voisivat olla vaikkapa massa-alueet. Jos Janne ei ole paikalla, niin tiedämme että meillä on vapaat kädet rakentaa aluetta ja tilata sinne tavaraa. Tuntuu yleisesti mielekkäältä päästä hoitamaan oma vastuualue alusta loppuun asti.

Langat käsissä

Yhtenä konkreettisena muutoksena oli uusi myymälävastaavan rooli, johon nimitettiin kaupalla kolmen vuoden ajan työskennellyt Mirika Hyöty. Vaikka kauppias halusi vastuuttaa ihmisiä itsenäisempään ongelmanratkaisuun, oli olennaista että viime kädessä langat ovat aina jonkun yksittäisen ihmisen käsissä.

– Meillä on töissä normaalitilanteessa 12 henkilöä, eli kovin korkeita hierarkioita ei kannata rakentaa. Kuitenkin prioriteetteja pitää pystyä tarvittaessa muuttamaan. Esimerkiksi Wolt-kauppa on kasvanut meillä räjähdysmäisesti ja sen osuus on jo melkein 20 prosenttia liikevaihdosta. Se rikkoo arkea paljon ja vaatii joskus työjärjestyksen muuttamista, Janne toteaa.

Myymälävastaavan roolin ohella Mirika toimii hevin ja maitotaloustuotteiden osastovastaavana sekä vastaa harjoittelijoiden ja tettiläisten ohjaamisesta. Siirtyminen keskisuomalaisesta K-Supermarketista suurempaan kaupunkiin kolme vuotta sitten oli pieni kulttuurisokki, mutta työyhteisöön oli nopea solahtaa mukaan.

– Parasta täällä ovat työkaverit, ja hyvä työyhteisömme näkyy asiakkaillekin asti. Minusta tuntui heti alusta alkaen, että tämä on minun porukkaani, Mirika iloitsee.

Myymälävastaavan mielestä uusien pelisääntöjen myötä työpäivän kulku on muuttunut selkeämmäksi ja tehokkaammaksi. Nyt jokainen tietää, miten toimia.

– Oli tärkeää päästä mukaan kertomaan näkemyksiämme. Henkilökunta hoitaa kauppaa ruohonjuuritasolla ja näkee arjessa, mikä toimii ja mikä ei. Näe, havainnoi ja toimi -iskulauseemme kuvastaa hyvin meidän juttuamme.

Maalaisjärjellä pärjää useimmissa tilanteissa jo pitkälle. – Olen ollut aina vastuuntuntoinen ihminen, ja minulle on kunniakysymys että pärjään yksin. Minulla on hyvä stressinsietokyky ja koen olevani oikeassa ammattinimikkeessä.

Itseohjautuva organisaatio

Janne arvioi kehittyneensä muutosmatkalla johtajana erityisesti vastuun jakamisessa.

– On tärkeää antaa ihmisille tila tehdä asioita itse. Jotta siihen päästään, pitää uskaltaa tarttua rakenteisiin.

Janne on tyytyväinen siihen, miten henkilökunta lähti mukaan kehittämään uutta. Henkilökunnan ideoista moni on sellainen, jota kauppias ei itse olisi osannut ajatellakaan.

Mirika Hyöty suosittelee kaikille kaupoille vastaavaa työtä yhteisten talon tapojen ja toimintaperiaatteiden dokumentoimiseksi.

– Selkeät periaatteet auttavat paljon päivittäisessä työssä, ja monelta epäkohdalta ja turhalta stressiltä vältytään, Mirika toteaa.

– Rakentamalla periaatteet ja käytännöt yhdessä henkilökunnan kanssa voi luoda itseohjautuvan organisaation, joka arvioi itse itseään myös kauppiaan poissaollessa, Janne kiteyttää.

Lue koko juttu 22.10.2026 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.