KORONA-AIKA on Kiiskisen mukaan saanut suomalaiset ymmärtämään aiempaa selvemmin kotimaisten tuotteiden ja suomalaisen työn arvon. Myös K-ryhmän tutkimukset kertovat, että asiakkaat toivovat K:lta korona-aikana vastuullisuudessa ennen kaikkea suomalaisen ruoantuotannon tukemista.
Kiiskinen sanoo datan kertovan, että korona on opettanut meille aivan uudella tavalla yhteisöllisyyden, pysyvyyden ja turvallisuuden arvojen merkityksen. Aiempaa useampi haluaa tukea paikallisia yrittäjiä, ja solidaarisuuden merkitys on korostunut. Kriisi yhdistää.
KRIISI OLI KÄSILLÄ myös silloin, kun K-ryhmää ja Keskoa 80 vuotta sitten koottiin yhteen. Vuonna 1940 olimme juuri selvinneet sodasta, mutta arki oli vielä kaukana normaalista. Kauppiaat eivät kuitenkaan lannistuneet vastoinkäymisten keskellä, Kiiskinen muistuttaa. Jostain löytyi voimaa kehittää kriisin keskellä uutta ja yhdistää voimat. Neljä kauppiaiden perustamaa tukkukauppaa ymmärsivät, että kriisi voi olla myös mahdollisuus johonkin uuteen ja parempaan – ja näin syntyi Kesko. Ei olisi syntynyt, ellei tuolloin olisi jaksettu uskoa siihen, että yhteistyön voima kannattelee vaikeiden aikojen läpi ja menestyskin maistuu paremmalta jaettuna.
YHDESSÄ TEKEMISEN mentaliteetilla Kesko ja koko K-ryhmä ovat nousseet yhdeksi Pohjois-Euroopan johtavista vähittäiskaupoista. – Samalla olemme nousseet yhä merkittävämmäksi suomalaisen yhteiskunnan rakentajaksi: työllistämme Suomessa yli 30 000 ihmistä ja teemme hankintoja Suomesta seitsemän miljardin euron arvosta joka vuosi. Se, jos mikä on merkityksellistä suomalaisen työn ja kotimaisen tuotannon kannalta – ja juuri sitä, mitä asiakkaat meiltä toivovat, Kiiskinen sanoo.
Kirjoitus on julkaistu 22.10. ilmestyvän Kehittyvä kauppa -lehden Kauppiaan ääni -palstalla.
