– Olemme olleet Forssassa nyt kuusi vuotta. Intersport Forssa on aidon palvelun monilajikauppa. Meidät erottaa muista se, että liikevaihdostamme yli puolet tulee palvelumyynnistä – pyörä- ja suksihuolloista, painatuksista, mailojen jännityksistä, luistinten teroituksista. En usko että monessa näin pienessä yksikössä on yksi ihminen täysiaikaisesti painossa ja toinen pyörähuollossa, Aki kertoo.
Liikunta on isossa roolissa myös kauppiaan vapaa-ajalla, jolloin Aki valmentaa kymmeniä jalkapallo- ja salibandyryhmiä Forssassa. Joukkueurheilu on ollut hänelle lapsesta elämäntapa, ja omaa taustaa löytyy lähes lajista kuin lajista. Ykköslaji nuorena oli jalkapallo, ja salibandyura vei aina miesten ykkösdivisioonaan.
Ensimmäisen oman salibandykerhonsa Aki otti vastuulleen jo 13-vuotiaana. Nykyisin viikkoon mahtuu lasten perhefutis- ja pallokouluryhmiä, erilaisia valmennusrooleja useissa poikien ja tyttöjen futisjoukkueissa, naisten ja miesten kuntofutisryhmiä sekä uusimpana aluevaltauksena matalan kynnyksen vuoroja maahanmuuttajataustaisille nuorille. Useimmat ryhmistä ovat myös Akin itse perustamia.
– Sellainen kulttuuri, jossa myyttisiä pihapelejä vain itsestään syntyisi kentälle, on ikävä kyllä lähes kuollut. Ilman ohjattuja harjoituksia meillä olisi iso massa lapsia ja nuoria, jotka eivät liikkuisi ollenkaan. Liikkumisen lisäksi kyse on sosiaalisista verkostoista ja osallisuuden tunteesta.
Aki laskee liikuttaneensa valmennusuransa aikana yli 2 000 ihmistä ja säännöllisesti viikoittain 200–300 forssalaista.
– Jotain sitä kai muutenkin vapaa-ajallaan tekisi, niin miksi ei tekisi sellaista, mikä tuntuu tärkeältä. Jos innokkaita vetäjiä löytyisi, niin mielellään antaisin ryhmiä muidenkin vedettäviksi, Aki naurahtaa.
Parhaita hetkiä valmennusuralla ovat olleet lasten ja nuorten kasvutarinat. – Joku voi istua kymmenen ensimmäistä treenikertaa vanhemman sylissä, ja yhtäkkiä tuleekin hetki, kun sama lapsi on täysillä mukana ja ensimmäisenä kuuntelemassa ohjeita. Kyllähän sellainen palkitsee.
Valmentaminen on Akille elämäntapa, mutta toki sillä on oma yhteytensä myös urheilukauppiaana toimimiseen. Toiminta tukee paitsi paikallista hyvinvointia ja harrastamista, myös asiakkuuksia ja ylipäätään keskinäistä ymmärrystä.
Myös valmentajan ja kauppiaan rooleissa Aki näkee paljon samaa. – Oli kyseessä urheilija tai työntekijä, tavoite on auttaa heitä kehittymään. Tietoa ei voi kaataa kurkusta alas, mutta sisäisen motivaation pitää olla kunnossa. Kummassakin työssä ihmisten kohtaaminen on kaikki kaikessa.
Lue koko juttu 21.8.2025 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
