Diplomikauppias Joakim Forssilla on menossa 15:s vuosi Vaasan K-Raudassa. Ala veti puoleensa jo 14-vuotiasta Joakimia 80-luvun lopussa, kun hän haki rautakauppaan töihin.
Uransa aikana hän on ollut kymmenisen vuotta töissä myös Ruotsissa, viimeiseksi K-Rauta Ab:n kaupallisena johtajana. Naapurimaa vaikuttaa myös Vaasan ruotsinkieliseen asiakaskuntaan, joka katsoo Ruotsin televisiota ja nappaa sieltä vinkkejä asumiseensa, remontointiin ja pihasuunnitteluun.
– Ruotsissa on eri markkinat kuin Suomessa, mutta osa asiakkaista seuraa muun muassa Ernst Kirchsteigerin sisustus- ja remontointiohjelmia. Heiltä tulee joskus toiveita tuotteista, joita edes meidän 19 500 nimikkeen valikoimastamme ei löydy. Aina keksimme kuitenkin jotain, tilaamme vaikka tavarat Ruotsista.
Naapurimaan vaikutus näkyy siinäkin, että esimerkiksi kylpyhuonekalusteiden päämerkiksi on valittu ruotsalainen brändi ketjun merkin lisäksi.
– Vaasa on mökkikunta, mutta Ruotsissa ei ole mökkikulttuuria. Eroa on siinäkin, että suomalaiset remontoivat ennen rippi-, ylioppilas- tai 50-vuotisjuhlia kerralla kaiken kuntoon, kun taas ruotsalaiset uudistavat kotiaan jatkuvasti ja vähitellen.
Sisustus- sekä piha- ja puutarhaosastot vetävät puoleensa
Piha on ruotsalaisille kuin ylimääräinen huone: terasseja laitetaan, pihakivimuureja rakennetaan ja uima- ja ulkoporealtaissa polskitaan. Koronavuodet ovat saaneet suomalaisetkin arvostamaan pihaansa ja puutarhaansa uudella innolla. Piha- ja puutarhaosaston vastaava Merja Muhonen on huomannut, että kesään halutaan nyt satsata.
– Puutarha on viihtyisä paikka, jossa rentoudutaan, rauhoitutaan ja toteutetaan itseä. Se tuo mielihyvää suorittamisen sijaan, puutarhuriksikin opiskellut Muhonen kertoo.
Piha halutaan pitää simppelinä ja helppohoitoisena. Vastuullisuutta arvostetaan: pölyttäjiä varten hankitaan muun muassa niittykasviseoksia ja pintamateriaaleina ovat kuorikate ja sahateollisuuden ylijäämä, jotka ovat läpäiseviä ja helpottavat sadevesien käyttöönottoa. Uusi jätelainsäädäntö on saanut asiakkaat kyselemään erilaisia komposteja.
Sisustusosastokin on hyvissä käsissä. Viidestä työntekijästä Marjo Aaltonen on työskennellyt Vaasan K-Raudassa liki kymmenen vuotta.
Työ osastolla on monipuolista: sävytetään maaleja, valitaan asiakkaan kanssa kylpyhuonekalusteita, pohditaan pintamateriaaleja, suunnitellaan säilytysratkaisuja tai tehdään tarjouksia. Edessä voi olla rivitaloprojekti tai yksittäinen asunnon ostaja ja kaikkea siltä väliltä.
Sisustuspuolella trendit vaihtuvat muutaman vuoden välein. – Nuoremmat asiakkaat tulevat Pinterestistä napattujen inspiraatiokuvien kanssa ja tietävät mitä haluavat. Vanhemmat asiakkaat kyselevät, mikä nykyään on suosittua. Itse en halua tuputtaa mitään, mutta jos mielipidettä kysytään, kerron sen kyllä.
”Vihreä siirtymä pitää ottaa tosissaan”
Vihreä siirtymä näkyy rautakauppa-alalla eikä kyse ole trendistä vaan pysyvästä asiasta.
– Vihreä siirtymä pitää ottaa tosissaan. Energiaratkaisuissa ei pidä ajatella vain kaupallisuutta vaan ennen kaikkea vastuullisuutta. Meillä on kattavasti saatavilla erilaisia lämpöpumppuja, mutta ensi syksynä olisi tarkoitus tarjota myös aurinkoenergiaratkaisuja, kauppias Forss sanoo.
Hänen mukaansa asiakkaat ovat olleet entistä tarkempia inflaation ja nousevien energiahintojen vallitessa. Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen lisäksi he ovat kiinnostuneita muun muassa eristeistä ja vettä säästävistä hanoista.
Nuoria paikkakunnalle
Suosittu kesätyökohde houkuttelee nuoria rautakauppa-alalle. Kisa on kova, sillä opiskelijakaupungin energiaklusteri poimii paljon kesätyöläisiä. K-Raudassakin on ollut kesätöissä paljon opiskelijoita. Kauppiaan mukaan tavoite on se, että mahdollisimman monet eri puolilta Suomea Vaasaan opiskelemaan tulleet nuoret jäisivät asumaan paikkakunnalle ja heistä tulisi jatkossa myös asiakkaita.
Asukkaista 70 prosenttia on suomenkielisiä ja 30 prosenttia ruotsinkielisiä, mutta kaupungin vaikutusalueella puntit ovat tasan. Forss myöntääkin, että kaksikielisyys tuo oman haasteensa. Jos opiskelija tulee Lappeenrannasta, hän ei välttämättä puhu ruotsia. Tällöin asenne ratkaisee.
– Nuoret ovat fiksuja ja oppivat nopeasti uusia kieliä. Jos he ovat halukkaita oppimaan ruotsia, jo parin kesän jälkeen he sitä osaavat. Sama koskee ruotsinkielisiä, he omaksuvat suomen samalla tavalla. Rautakauppa voi olla kielikylpy.
Kauppias Forss kiittelee, että töihin on löytynyt hyvä porukka. Samaa mieltä on Marjo Aaltonen. – Työkavereiden kanssa välit ovat mutkattomat. Esihenkilöt kuuntelevat ja työyhteisössä jokaista kunnioitetaan. Meillä nauretaan paljon. Koskaan ei harmita tulla töihin.
K-Rauta Vaasa
Lue koko juttu 17.2.2023 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
