K-RYHMÄSSÄ juhlitaan tänä talvena Keskon 80-vuotisjuhlia työn merkeissä, mikä on osuvaa suoraan ja välillisesti kymmeniä tuhansia suomalaisia työllistävälle konsernille.
– K-ryhmä on myös suomalaisen työn riemuvoitto, sanoo pääjohtaja Mikko Helander.
Tavallaan Keskon perimään istuu myös se, että juhlaa vietetään poikkeuksellisena vuonna. Kesko syntyi kahdeksan vuosikymmentä sitten poikkeusoloihin.
Talvisodan päättänyt Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin 13. maaliskuuta 1940. Sopimus piti sisällään kipeitä alueluovutuksia, mikä jätti kaiken muun ohella toista tuhatta suomalaista vähittäiskauppaa rajan toiselle puolelle. Myös Savo-Karjalan Tukkuliikkeen toimipisteet Viipurissa ja Sortavalassa jäivät luovutettuun Karjalaan. Tukkuliikkeen pääkonttori evakuoitiin ensin Kangasniemelle ja sieltä muutettiin edelleen Helsinkiin.
Tämä oli lopulta riittävä sysäys suomalaisten tukkuliikkeiden yhdistymiselle. Keski-Suomen Tukkukauppa Oy, Savo-Karjalan Tukkuliike, Maakauppiaitten Oy ja Kauppiaitten Oy hyväksyivät yhdistymisen tahoillaan elo- ja syyskuun 1940 aikana. Uuden yhtiön perustava kokous pidettiin 14. lokakuuta.
Mikko Helander toteaa, että vaikka tukkuliikkeiden yhdistymisestä puhuttaessa viitataan usein ”talvisodan henkeen”, niin uuden kansallisen yhtenäisyyden rinnalla painoivat merkittävästi myös liiketaloudelliset seikat ja realismi.
KESKON LIIKETOIMINTA alkoi vuoden 1941 alussa. Kesko joutui historiansa alusta asti tekemään kauppaa ja palvelemaan kansalaisia kriisin keskellä. Välirauhaa kesti vain kesäkuuhun 1941. Seuraavat kolme vuotta Suomi kävi jälleen sotaa, ja Keskokin joutui mukautumaan sotatilan niukkuuteen ja syvenevään sääntelytalouteen. Tavaran niukkuus johtui osin kotimaisen tuotannon suuntautumisesta puolustuslaitoksen tarkoituksiin sekä tuontitavaroiden tuonnin tyrehtymisestä useista maista.
– Kriiseistä selviäminen ja kriiseissä vastuun kantaminen näkyy vahvasti Keskon dna:ssa. Kyllä Keskosta ihan perustellusti voi puhua sinivalkoisena yhtiönä. Me olemme ja tuemme suomalaista yrittäjyyttä mitä isoimmassa mittakaavassa. Meillä on valtava rooli tämän yhteiskunnan toimivuudessa ja ihan perusturvallisuudessa, Mikko Helander toteaa.
KESKO OLI KAUPPIAIDEN omistama ja perustama, mutta vuonna 1960 tehtiin historiallinen päätös viedä Kesko pörssiin. – Silloinkin kauppiaat olivat niin kauaskantoisia, että he näkivät, että pääoman tarve Keskon ja koko K-ryhmän kehittämiseen, muun muassa kauppapaikkojen hankkimiseen ja tehokkaan logistiikan rakentamiseen on niin suuri, että sen toteuttamiseen tarvitaan uusia pääomia, Mikko Helander toteaa.
– Sama on ajankohtaista tänäkin päivänä. K-ryhmä kasvaa kovaa vauhtia. Olemme Pohjois-Euroopan suurimpia vähittäiskauppiaita, tämä huikea menestystarina on edellyttänyt ja edellyttää tänäkin päivänä, että kehittämiseen on käytettävissä pääomia. Pitää nostaa hattua kauppiaille, että he ovat uskaltaneet näin kauaskantoisia päätöksiä tehdä.
Helander muistuttaa, että kauppiaiden ääni on Keskossa edelleen vahva. K-kauppiasliitto on Keskon suurin omistaja, ja monilla kauppiailla on myös suoraan merkittäviä omistuksia. Kesko ja kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän.
2000-LUVULLA Keskon uudistumista ovat leimanneet ketjujen rakentaminen, kansainvälistyminen, digitalisaatio ja vastuullisuus. – Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on valtava määrä isoja kauppakonserneja, jotka ovat ajan saatossa hävinneet. Kyllä K:n menestystarina on Euroopankin mittakaavassa merkittävä, Helander toteaa.
– Uskon, että ihan keskeinen syy on, että K on aina ollut kiinni ajassa. Olemme – niin kauppiaat kuin myös Kesko – osanneet nähdä ne muutokset, jotka on tehtävä, ja kyenneet uudistumaan.
Helander näkee K-ryhmän olevan jälleen keskellä uudistumista. – Se, että Keskoa ja K:ta lähdettiin jälleen rohkeasti uudistamaan, on keskeinen syy siihen, että meillä menee kaupallisesti paremmin kuin monilla alan toimijoilla.
JUHLAVUONNA toimintaympäristöä ravistelee poikkeuksellinen kriisi, koronapandemia. Tässäkin tilanteessa korostuu K-ryhmän vastuu koko yhteiskunnan toimintakyvystä.
– Minä koen tämän viestijuoksuna. Nyt meillä on vuorostamme Keskon ja K-ryhmän viestikapula, ja viemme sitä tässä ajassa eteenpäin. Pyrimme aikanaan siirtämään yhtiön taas seuraavalle sukupolvelle entistä vahvemmassa iskussa, Helander sanoo.
Ville Blåfieldin kirjoittama artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan 22.10. ilmestyvässä Kehittyvässä kaupassa.
