Ruokahävikin vähentäminen on rahanarvoista vastuullisuustyötä

Ruokahävikin syntyminen on iso epäkohta vastuullisuuden ja ympäristön näkökulmasta. Erityisen ikävää on se, että joissain maissa nähdään nälkää samalla kun toisissa maissa ruokaa päätyy roskiin. Suomi on asettanut yhdessä monen muun maan ja muun muassa YK:n ja EU:n kanssa tavoitteen, jolla pyritään ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on vapaaehtoinen tavoite, jonka on asettanut myös moni yritys. K-ryhmä liittyi mukaan vuonna 2022.

Matkaa tavoitteiseen seurataan neljännesvuosittain.

– Välitavoitteena on vähentää hävikkiä 25 prosentilla kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämä on jo lähellä, sillä olemme jo 24,85 prosentissa, Keskon päivittäistavarakaupan ympäristöpäällikkö Hanna Lehmuskoski sanoo.

Ruokahävikin ehkäiseminen on tärkeää, sillä ruoan mukana roskiin heitetään myös valtava määrä ruoan tuottamiseen käytettyjä resursseja.

– Kun ruokaa heitetään roskiin, hukkaan menee viljely, ruokaketjussa työskentelevien työpanos, kaupan työ, kaupan laitteiden kylmäaineet ja niin edelleen. Tämän ymmärtäminen on minusta olennaista, Hanna painottaa.

Työkalut tukevat tavoitteessa

Hävikin vähentämisessä kaikki lähtee siitä, että asetetaan tavoitteet, joita seurataan. Jotta tavoitteita voi asettaa, täytyy ymmärtää kuinka paljon ja mistä hävikkiä syntyy.

– On kyseessä sitten K-ryhmä, kauppa tai yksittäinen osasto, kaikille pitää olla omat tavoitteet hävikin suhteen, Keskon toimitusketjujohtaja Jussi Kumara kertoo.

Tilausjärjestelmän kehittäminen ja kaupan päivittäiset toiminnot ovat avainasemassa hävikin vähentämisessä. Työkalujen tarkoituksena on varmistaa, että tavaramäärä, jota kauppoihin tilataan, on mahdollisimman osuva.

– Tilaamista ja menekin seurantaa täytyy jatkuvasti kehittää, Jussi painottaa.

Kesko tekee myös paljon yhteistyötä teollisuuden kanssa hävikin vähentämiseksi.

– Jaamme teollisuudelle volyymiennusteita, jotta he voivat suunnitella omaa tuotantoaan mahdollisimman hyvin. Pyrimme yhdessä varmistamaan, että tuotantomäärät vastaavat tarvetta, Jussi kertoo.

Teollisuuden kanssa käydään myös läpi, mistä tuoteryhmistä ja tuotteista hävikkiä syntyy, ja pyritään löytämään ratkaisuja hävikin välttämiseksi.

– Myyntierät voivat esimerkiksi olla tiettyihin kauppoihin liian isoja, jolloin hävikkiä syntyy. Sopivan kokoiset myyntierät takaavat tuotteille pisimmät myyntiajat, ja pienemmätkin K-Marketit ehtivät myydä tuotteet säilyvyysajan puitteissa, Jussi kertoo.

Teollisuuden kanssa tehdyn yhteistyön kautta on saatu kiinni tuotteita, jotka aiheuttavat hävikkiongelmaa. Teollisuus on myös kehittänyt omien tuotteidensa säilyvyyttä.

Kaupoille tarjotaan erilaisilla työkaluilla tukea hävikinhallintaan. Raportointia on kehitetty ja yksi hyvä esimerkki on heviin ja leipään kehitetyt tuloskortit, joista näkee oman kaupan hävikkiä ja voi verrata tilannetta muihin kauppoihin.

Valikoimanhallinta on kaiken A ja O

Hävikin vähentäminen ei ole helppo juttu, sillä siihen vaikuttavat niin monet yksittäiset asiat. Niistä osaa on hyvin vaikea ennustaa.

– Esimerkiksi kylmä ja sateinen juhannus on hävikin näkökulmasta ihan erilainen kuin helteinen heinäkuu. Siitä saimme tänä kesänä hyvän muistutuksen. Juhannus oli hiljaisempi, mutta heinäkuussa kauppa kävi ja hävikkiäkin syntyi vähemmän, Hanna kertoo.

Hävikin vähentäminen vaikeutuu, kun niin sanotut helpot hedelmät on jo poimittu. Tärkeintä on kuitenkin saada perustoiminnot kuntoon. Se on jatkuvaa tekemistä aivan jokaisessa kaupassa.

– Oma kauppa on tärkeä tuntea sekä tuote- että osastotasolla ja tietää, kuinka paljon hävikkiä syntyy. Sen jälkeen voi miettiä toimenpiteitä, joilla tilanteen saa korjattua, Jussi kertoo.

On tärkeää huolehtia myös juuri omaan kauppaan sopivasta valikoimasta. Mahdollisuudet hävikin kasvamiseen lisääntyvät heti, kun valikoima laajenee.

– Laajassa valikoimassa ihmisillä on enemmän valinnanvaraa ja kysyntä jakautuu eri tuotteille. Valikoimanhallinta on keskeinen työkalu hävikin hillitsemisessä, Jussi kertoo.

Hävikin seuraaminen tärkeää

Hyviä esimerkkejä löytyy kaupoista lukuisia. Niille yhteinen nimittäjä on datan ja työkalujen hyödyntäminen ja halu kehittää kauppaa saadun tiedon perusteella.

– Olemassa olevat työkalut ja parhaat käytännöt kannattaa hyödyntää, Jussi kertoo.

Hanna suosittelee, että hävikkiä seurataan eurojen lisäksi myös kiloissa.

– Kun seuraa sekä kiloja että euroja, se antaa syntyvään hävikkiin hieman toisenlaisen näkymän. Siinä yhdistyvät vastuullisuus ja liiketoiminta.

Vastuullisuustiimissä hävikkiä seurataan nimenomaan kiloissa, ja kilomäärät raportoidaan vuosittain eteenpäin ensin Suomessa Luonnonvarakeskukseen, josta ne välittyvät osaksi EU-tasoista raportointia.

Tärkeintä on kuitenkin tehdä kaikki sen eteen, ettei ruokaa päätyisi roskiin. – Jokaisen kannattaa miettiä omaan kauppaan sopivat keinot hyödyntää hävikkiä. Niitä voi olla esimerkiksi Last Chance -hyllyt tai hävikkikassit, Jussi vinkkaa.

Hävikkiviikko muistuttaa teemasta

Kuluttajaliiton järjestämää Hävikkiviikkoa vietetään syyskuun viimeisellä viikolla. Hävikkiviikko on hyvä muistutus kaupalle pysähtyä hävikkiteeman äärelle ja tunnistaa oman kaupan tilanne.

– Vaikka kauppa on oleellinen tekijä ruokahävikin pienentämisessä, suurin osa ruokahävikistä syntyy kuitenkin kotitalouksissa, Hanna muistuttaa.

Lukijat kertovat: Näin hävikkiä taltutetaan kaupoissa

• ”Meiltä löytyy omat hävikkihyllyt osastoilla.”
• ”Ajoissa kampanja päälle jos jokin tuote meinaa jäädä käsiin.”
• ”Olemme lisänneet heviosastolle oman -50 % laatikon, johon pyrimme laittamaan hevit ennen niiden pilalle menemistä ja viemistä hyväntekeväisyyteen.”
• ”Hävikkileipäpussit!”
• ”-30 % alennus saman päivän tuotteista, viimeinen tunti -50 %.”
• ”ResQ-sovellus on ollut meillä käytössä nyt jonkin aikaa ja hävikkiä ei jää kyllä paljon mitään sen jälkeen.”
• ”-50% laput, ja tuotteet, joissa päivämäärä lähestyy, sijoitetaan hyville myyntipaikoille.”
• ”Lajittelu, last chance -kaappi ja ruoka-apu käytössä, myös kukkia meiltä haetaan vanhainkoteihin.”
• ”Omissa kotikeittiöruoissa pystytään hyödyntämään monia raaka-aineita.”
• ”Kotona aina tarkkana hävikin kanssa. Töissä normitoimet ja ruoka-apu.”
• ”Päiväykset, tilausmäärät, oikea-aikainen kampanjointi, siinäpä ne isoimmat konstit hävikin taltuttamiseen. Niin ja kristallipallo ois myös kiva apuväline!”
• ”Vanha on uutta parempi. Olemme panostaneet tuotteiden kiertoon, ja sillä saimme hävikin kuriin.”
• ”Teemme hevihävikkilaatikoita, hävikkileipäpusseja ja tartumme päiväyshallinnan avulla hyvissä ajoin päiväystä läheneviin tuotteisiin alentamalla ne -50 %. Kaikki hävikki kerätään samaan nurkkaan, jonka asiakkaat jo tietävät hyvin.”
• ”Eniten hävikkiin on vaikuttanut valikoimien tarkka kuratointi. Otamme valikoimiin asiakastoiveet, mutta jos niille ei ole menekkiä, ne poistetaan.”

Kommentteja kerättiin Kehittyvän kaupan lukijapaneelissa ja Instagramissa (@kehittyvakauppa).

Lue koko juttu 18.9.2025 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.

---