Espoon Suomenojalla sijaitsevassa K-Rauta Merituulessa on jo pitkät perinteet muovin kierrättämisessä. Keväästä lähtien myös yritysmuovi ja värilliset muovit on kerätty talteen, kun toinen energiajakeelle aiemmin tarkoitetuista puristimista muunnettiin muovipakkausten keräämiseen. Muunto onnistui ilman lisäinvestointeja uuteen puristimeen.
– Aikanaan syyt lähteä kierrättämään olivat enemmän taloudellisia, mutta sittemmin vastuullisuus on huomattavasti lisännyt painoarvoaan päätöksenteossa. Nykypäivänä vastuullisuus on K-Raudalle jo todella tärkeä kilpailuetu, diplomikauppias Petri Lappalainen painottaa.
Silti jätehuoltokulujenkaan merkitystä ei sovi vähätellä, niihin kaupan omilla toimilla on kauppiaan mielestä iso vaikutus. Muovipakkausten kerääminen on taloudellisestikin kannattavaa, sillä siinä missä energiajakeen jätteenkäsittelymaksut ovat huomattavat, yritysmuovin osalta käsittelymaksuja ei ole ja jäljelle jää vain kuljetusmaksu.
K-Rauta Merituulessa henkilökuntaa on koulutettu kierrätysasioihin, ja henkilökunnasta on nimetty jäteastiavastaavia. Työtä on helpotettu tuomalla esimerkiksi kirkkaan muovin keräämiseen tarkoitettuja astioita joka osastolle.
– Tänäkin vuonna meillä on ollut aiheeseen liittyviä koulutuksia, mutta kyllä tämä toiminta alkaa jo aika lailla olla selkäytimessä. Varsinkin nuorilla ihmisillä kierrätys- ja lajitteluasiat on opittu jo koulussa ja ne tulevat luonnostaan, Lappalainen kehuu.
Lappalaisen mielestä yksi hyvin kehittyneistä asioista on seuranta, joka innostaa niin kauppiasta kuin henkilökuntaakin. – On motivoivaa, kun pystyy itse raporteista seuraamaan tarkasti eri jätelajien määrää.
– Olen ollut näissä asioissa tiukka jo pitkään. Keväällä, kun muovipakkausten kerääminen alkoi, käytimme myös ulkopuolista, itse palkkaamaamme jätehuoltoneuvontaa. He päivystivät puristimella päivän ja seurasivat, että kaikki menee oikein.
”En voisi kuvitellakaan paluuta vanhaan”
Lappalaisen yli 30 vuoden kauppiasuran aikana kierrätysasiat ovat menneet aivan uuteen asentoon.
– Alkuun keräsimme sekajätteen rinnalla lähinnä pahvia. Nyt meillä kierrätetään 13 eri jaetta, mikä on mielestäni jo aika paljon. Esimerkiksi puujätettä meiltä menee haketettavaksi tomaattitarhalle. Muutos on ollut positiivinen, enkä voisi kuvitellakaan paluuta vanhaan.
Yhden asian Petri Lappalainen suomalaisesta kierrätysjärjestelmästä kuitenkin muuttaisi.
– Meillä oli aiemmin hyvä vapaaehtoinen kestopuun keräysjärjestelmä, joka kuitenkin kaatui. Kyllä minua suuresti harmittaa, ettei sitä ole saatu lakisääteiseksi samaan tapaan kuin autonrenkaiden tai sähkö- ja elektroniikkaromun keräystä. Nyt puuta jää eri toimijoilta pitkin ja poikin maastoon, mikä on järkyttävää.
Keskon rakentamisen ja talotekniikan vastuullisuuspäällikkö Tiina Kotipelto toivoo, että uusia ratkaisuja tälläkin saralla nähtäisiin jo ensi vuonna. – Toivottavasti saisimme uusia ratkaisuja erityisesti rakennus- ja puujätteen osalta.
Kauppojen polttoon ohjautuvasta jätteestä 50–70 prosenttia on edelleen erilaisia muovipakkauksia. Tänä vuonna tarjolle tullut uusi valtakunnallinen ratkaisu, yritysten muovipakkausten kerääminen, mahdollistaa kaupoille muovinkierrätyksen merkittävän tehostamisen ja kierrätysasteen huomattavan noston. K-ryhmällä on pitkä historia ja hyvät näytöt kirkkaan muovin keräämisestä, ja uuden jakeen myötä K-kaupoissa kerätään siis talteen vähintään kahta eri muovilaatua.
Yritysmuovin talteenotossa on Keskon päivittäistavarakaupan ympäristöpäällikkö Hanna Lehmuskosken ja rakentamisen ja talotekniikan kaupan vastuullisuuspäällikkö Tiina Kotipellon mielestä kyse kenties suurimmasta yksittäisestä muutoksesta, jota K-ryhmän jätteiden lajittelun tehostamiseksi on tehty sitten pahvin erilliskeräyksen aloittamisen. Yritysmuovin talteenoton käynnistäminen ei välttämättä vaadi uusia investointeja, sillä poltettavan jätteen puristimia on mahdollista käyttää myös yritysmuovin keräilyyn. Näin on monissa K-kaupoissa jo toimittukin.
Kyse on kiertotaloudesta, jolla pyritään vastaamaan valtavan mittaluokan yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten resurssiniukkuuteen, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Kiertotaloudessa tuotteiden elinkaari pitenee, raaka-aineet kiertävät ja säilyttävät arvonsa pidempään ja jätteen määrä vähenee minimiin.
Lue koko juttu 27.10.2023 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
