Somenaarin jälkeen kävelin pitkään kaksi metriä maan yläpuolella, Essi Sorakivi hehkuttaa. – Meillä on K-ryhmässä ihan huikean idearikkaita tyyppejä töissä. Jokainen on oma persoonansa, ja saimme nähdä ihan mieletöntä heittäytymistä.
Historian ensimmäinen Somenaari, K-Citymarketien somevastaavien kokemustenvaihtopäivä, on juuri päättynyt K-Kampuksella. Idea tapahtumasta syttyi jo parin vuoden takaisilla K-Team Päivillä K-Citymarket Turtolan Satu Rajalan, K-Citymarket Tammiston Essin ja K-Citymarket Kupittaan Johanna Saarion kesken. Viime K-Team Päivien alla päivän runko alkoi muotoutua.
– Luulen, että melkein jokaisella somevastaavalla on joskus ollut tämäntyyppinen idea, mutta Satu oli se joka päätti idean lopulta toteuttaa, Essi jakaa kunniaa kollegalleen.
Verkostosta voimaa
Somenaari keräsi Helsinkiin yli 30 osallistujaa kaupoista eri puolilta Suomea, mikä löi järjestäjät ällikällä. Somevastaavan työ kaupalla voi olla paikoin yksinäistäkin, ja yksi päätavoitteista oli edistää verkostoitumista. Siinä onnistuttiin: tilaisuuden jälkeen keskustelu on jatkunut Teamsissä ja yksityisviestitkin ovat viuhuneet.
– Yksinäisyys vaikuttaa paljon omaan kykyyn ideoida, koska kukaan ei pysty itse päättämään, milloin on luova. Kun verkosto on kunnossa, voi laittaa milloin vain muille viestiä ja sparrata ideoita, Essi sanoo.
– Tuntuu, että useammilla kaupoilla onkin Somenaarin jälkeen lähtenyt propellihattu toden teolla pyörimään, Johanna hymyilee.
Ihmiset näkyviin
Päivän keskustelujen perusteella sometekemisen kipukohdat kaupoissa liittyvät esimerkiksi ajankäyttöön, ideointiin ja luovuuteen sekä siihen, miten saada kaupan muuta porukkaa heittäytymään mukaan somesisältöihin.
– Hyvä ajatus voi olla pyytää alkuun kahta ihmistä kerrallaan mukaan, silloin kynnys osallistua on matalampi, Satu vinkkaa.
Tammistossa porukka on alkuhaasteiden jälkeen lähtenyt hyvin mukaan somesisältöihin, mistä Essi jakaa työkavereilleen isot kiitokset. – Tykkään kun somessa näkyy paljon eri naamoja ja työrooleja. Se tuo sisältöihin lämminhenkisyyttä.
Johanna muistelee, ettei halunnut aluksi näyttää Instagramissa omia kasvojaankaan, mutta nykyisin naama on asiakkaille tuttu ja muutakin Kupittaan henkilökuntaa näkyy sisällöissä paljon. – Aluksi joutui ottamaan porukan kanssa uusintaottoja, mutta nyt melkein kaikki ovat jo kuvanneet itsekin videoita. On ollut hienoa seurata porukan kehittymistä.
– Itsekin olin aluksi kauhusta jäykkänä, mutta nykyään sitä vain pärskii menemään, Essi lisää. – Kannattaa muistaa, että harvalle meistä kameran edessä esiintyminen on erityisen luontevaa.
Kun kaikki muuttuu koko ajan
Sosiaalisessa mediassa muutosvauhti on tunnetusti kova: sisältötrendit, kanavat, tekniset vaatimukset ja algoritmit tulevat, menevät ja muuttuvat. Jatkuvan muutoksen taklaamisessa tarvitaan suunnitelmallisuutta, tietynlaista malttia sekä uteliasta mieltä.
Tällä hetkellä somessa trendaa kolmikon mielestä autenttisuus ja sisältötyyppinä lyhytvideot. Essi, Johanna ja Satu muistuttavat, että jokaiseen trendiin tai uuteen kanavaan ei voi lähteä suuna päänä mukaan.
– Kannattaa kauppana yhdessä miettiä, missä sosiaalisen tai perinteisen median kanavissa halutaan olla mukana ja missä ei, Johanna sanoo ja muistuttaa päätösten lähtevän aina kaupan liikeideasta.
Uteliaalla mielellä pääsee pitkälle. – Kannattaa opiskella, lukea ja repiä tietoa joka paikasta. Omaa some-fiidiä on hyvä seurata ja miettiä, miksi tämä toimii ja tuo ei, Essi kertoo ja kannustaa tekemään myös paljon erilaisia kokeiluja.
Mitä on paikallisuus globaalissa somessa?
Kauppakohtaisessa sometekemisessä oman haasteensa muodostaa paikallisuus: some on alustana globaali, mutta yksittäisen K-ruokakaupan asiakaskunta jotain paikallisen ja hyperpaikallisen väliltä. Kysymys kuuluu, miten tavoittaa somessa juuri se oma olemassa oleva tai potentiaalinen asiakaskunta?
Turtolassa paikallisuus tulee sometekemiseen luonnostaan. – Yritämme korostaa ja nostaa nimenomaan tamperelaisia juttuja. Kun sisällöissä näkyy meidän kaupan tuttuja ihmisiä, se iskee eri tavalla tunteisiin, Satu kertoo.
Kupittaalla ristiriita näkyy esimerkiksi siinä, ettei kaupan seuraajamäärältään suurin kanava, TikTok, ole kuitenkaan pääkanava. Siihen on Johannan mukaan selkeä syy:
– TikTokissa 90 prosenttia seuraajistamme on helsinkiläisiä. Jos halutaan tehdä myyntiä, se tehdään Instagramissa. Siellä meillä on kanavistamme vähiten seuraajia, mutta he ovat turkulaisia, Johanna kertoo.
Paikallisuuden haaste ulottuu myös vaikuttajamarkkinointiin: Suomen pienellä kielialueella somevaikuttajien yleisöt ovat pääsääntöisesti valtakunnallisia ja harvoin kovinkaan paikallisia. Johanna kertoo yhteistyökuvioiden jumiutuvan usein jo alkuvaiheessa hänen tiedustellessaan, paljonko vaikuttajalla on nimenomaan turkulaisia seuraajia.
– Vaikuttajilta tulee meillekin paljon yhteydenottoja, mutta samasta syystä emme Tammistossakaan ole niihin lähteneet, Essi kertoo. – Meillä paikallisuus näkyy somessa esimerkiksi niin, että nostamme paljon pitkäaikaista henkilökuntaamme ja lähituottajia.
Kollegoita ja ystäviä
K-kaupat ovat koko kolmikon mielestä ainutlaatuisessa asemassa sosiaalisessa mediassa, kun K-ryhmä- ja ketjutasoisen tekemisen päälle voi rakentaa autenttista ja inhimillistä kauppakohtaista näkyvyyttä. Essin mukaan siinä missä kauppiasmalli tuo joustavuutta kaupan kehittämiseen, tuo se sitä ehdottomasti myös sosiaaliseen mediaan. Jo tilausmalli ja asiakastoiveiden toteuttaminen ovat K-kaupoille iso kilpailuetu somessakin.
Viimeistään Somenaarin järjestelyjen myötä kolmesta eri puolilla Suomea asuvasta työkaverista on tullut myös ystäviä. He vakuuttavat tapahtuman olleen vasta alkua.
– En olisi ikinä arvannut, miten huikea juttu tästä tulee. Kyllä tässä nousi rinta rottingille ja päivästä sai omaankin tekemiseen paljon, Satu sanoo.
– Olen saanut tämän myötä kaksi uutta ystävää, vaikkakin toinen heistä on tamperelainen, Johanna vitsailee. – Suosittelen vastaavanlaista kokemustenvaihtoa kaikille K-ryhmäläisille. Ei kannata jäädä yksin omien ajatusten kanssa.
Lue koko juttu 20.3.2025 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
