KORONA SYNNYTTI monen asian suhteen ahdistusta ja ahdinkoa, mutta ruokahävikin kurissapidon osalta kävi osin päinvastoin, K-kauppias Mika Parviainen kertoo.
– Usein liikevaihdon kasvaessa hävikki prosentuaalisesti pienenee. Näin tapahtui myös korona-aikana, kun ihmiset olivat enemmän kotona ja laittoivat enemmän ruokaa, Parviainen sanoo. Hän ennakoi, että suurin osa kaupoista saa pidettyä hävikin edelleen kurissa, vaikka kohti vuoden 2019 tasoa palattaisiinkin.
– Mutta aina on varaa parantaa, leipä- ja hevi-osastosta vastaava kauppiaan puoliso Sanna Parviainen täydentää.
Täydellinen nollahävikki ei Mika Parviaisen mukaan ole mahdollista, mutta melko minimaalisiin biojätemääriin pääsee kohtuullisen helposti. Kauppiaan on helppo listata tähän eri keinoja: Parviaisen kaupoista haetaan tuotteita ruoka-apuun päivittäin. Pienet erät riskipäiväyksiä lähenevää lihaa, kalaa ja eineksiä löytyvät Last chance -nurkkauksesta, suuremmat tuotemäärät punalaputettuina omista hyllyistään.
– Punalaputettuja tuotteita ei enää piilotella, päinvastoin. Etenkin nyt ruoan hinnan noustua ne häviävät hyllyistä nopeasti, Sanna kertoo.
Enemmän kysyntää on löytynyt myös jatkokierrätykselle. Biojätteen sijaan Parviaisen kauppojen mehukoneesta jääneet appelsiininkuoret päätyvät paikallisen ravintolan drinkkiaineksiksi. Ravintoloille on myös kuluttajia helpompi tarjota erehdyksessä liian suurina erinä tilattuja hevi-tuotteita.
ENITEN HÄVIKKIÄ syntyy leipäosastolla. – Tuoreella leivällä on lyhyet päiväykset, ja nykypäivän asiakkaat toivovat monipuolista valikoimaa niin lähileipomoiden, paistopisteen kuin suurten toimijoidenkin tuotteista.
Suurimmat hävikkipiikit tapaavat syntyä juhlapyhien ympärille. Aivan kaikkea, kuten kylmälaitteiden rikkoutumista tai inhimillisiä tilausvirheitä, ei tietenkään voi ennakoida edes huolellisella suunnittelulla.
Kaikki työntekijät on perehdytetty hävikkiasioihin samalla tavalla kuin vaikkapa kassan käyttöön.
KUN KÄSIIN UHKAA JÄÄDÄ isompia eriä, nopeinta on reagoida tilanteeseen sosiaalisessa mediassa.
– Ilmoitus ”nyt tarjolla euron leipäpusseja” toimii yleensä hyvin. Joskus annamme myös vinkkejä ja reseptejä siitä, miten vaikkapa tarjousleipää, jolla on päiväys tänään, voi hyödyntää tekemällä siitä esimerkiksi leipätikkuja.
Parviaiset muistuttavat, että hävikin hallinta on osa kaupan työn normaalia arkea. Sitä tehdään, kun aamulla puretaan kuormaa tai illalla tarkistetaan päiväyksiä, kun pohditaan tilausmääriä ja valikoiman hallintaa, kun vastataan hyllykunnosta.
Vastuita on jaettu osastokohtaisesti, mutta kaikki työntekijät on perehdytetty asiaan samalla tavalla kuin vaikkapa kassan käyttöön. Kauppiaan mukaan asiaa pidetään työntekijöiden keskuudessa tärkeänä.
– Vastuumyyjillä pitää toki olla käsitys osastostaan ja sen toiminnasta, mutta jokainen on pidettävä kärryillä menekin ja hävikin määristä. Nykyjärjestelmistä ne on niin helppo nähdä, että olisi suorastaan hölmöä olla hyödyntämättä niitä, Mika toteaa.
– Me seuraamme raportointia viikoittain. Tulostamme luvut seinälle ja mietimme yhdessä, mitä voisimme tehdä paremmin ja mihin pitää kiinnittää huomiota, Sanna täydentää.
Yhdessä työskentelevällä pariskunnalla tuppaavat työt tulemaan myös kotiin.
– Kun pyrkii minimoimaan hävikkiä kaupassa, sama tavoite pätee myös kotona: osta järkevästi ja käytä kaikki mahdollisimman monipuolisesti, Mika Parviainen tiivistää.
– Jääkaappi onkin usein meillä tyhjä, Sanna Parviainen nauraa.
Lue koko juttu 19.8.2022 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
