K-Market Ruoka-aitassa Karungissa on toiminut jo pidempään Alatornion Apteekin palvelupiste. Lääkekaapissa on rajattu valikoima itsehoitolääkkeitä kuten yleisimpiä kipu- ja flunssalääkkeitä, rasvoja, vitamiineja ja närästyslääkkeitä.
Apteekkari saa perustaa erillisen palvelupisteen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean luvalla alueelle, jolla ei ole edellytyksiä sivuapteekin ylläpitämiselle. Palvelupisteitä ja lääkekaappeja sijaitsee muun muassa kyläkauppojen ja huoltoasemien yhteydessä. Vuoden 2019 lopussa niitä oli 148.
– Lähin täyden palvelun apteekki sijaitsee 25 kilometrin päässä, eikä osalla asukkaista ole autoa. Palvelu on niin kyläläisille kuin kesäasukkaille tosi tärkeä, K-kauppias Karoliina Pyykönen sanoo.
Lääkekaapin tuotteistus sekä K-Marketin henkilökunnan opastaminen esimerkiksi lääkkeiden säilyttämisen, omavalvonnan ja päiväysten osalta on apteekkarin vastuulla. Myös kaiken lääkkeisiin liittyvän neuvonnan hoitaa apteekkari.
– Me emme anna asiakkaille minkäänlaista neuvontaa. Meillä on siitä ihana apteekkari, että hänelle voi soittaa milloin vain ja antaa puhelimen asiakkaalle.
Kylän elinvoimalle kaupan lisäpalveluilla on korvaamaton merkitys, eikä sitä voi kauppiaan mielestä mitata pelkästään taloudellisesti. Myös reseptilääkkeitä moni asiakas on toivonut saataville.
– Onhan se ihan oleellista, että asiakas saisi mahdollisimman paljon palveluita omalta kylältä. Kaikki lisäpalvelut ovat täällä syrjäkylillä asukkaille pelkkää plussaa.
”Apteekkisääntely eroaa muun terveydenhuollon sääntelystä”
Yksi K-ryhmän tavoitteista hallituskaudelle 2023–2027 on Suomen apteekkijärjestelmän uudistaminen. Minkälaisia erityispiirteitä erityispiirteitä Suomen apteekkilainsäädännössä on, vaaliasioista Keskossa vastaava aluejohtaja Laura Rissanen?
– Euroopan maiden apteekkijärjestelmät vaihtelevat. Suomessa voimissaan on historiallinen malli, jossa apteekin perustamisen edellytyksenä on proviisoriomisteisuus ja lääkejakelu on tiukasti rajattua ja henkilöön sidottua. Malli juontaa juurensa kisälliammattien aikakaudelta, jolloin lääkkeitä valmistettiin apteekeissa ja korkean koulutuksen merkitys apteekin omistamisessa oli tietysti iso. Toisaalta esimerkiksi lääkäriaseman omistajan ei tarvitse olla lääkäri. Siinä mielessä apteekkisääntely eroaa muun terveydenhuollon sääntelystä.
Entä minkälaisia ongelmia nykyiseen apteekkijärjestelmään liittyy?
– Kyselyjen perusteella suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekeista saamaansa palveluun ja apteekkiverkko koetaan varsin kattavaksi. Isoimmat haasteet liittyvät esimerkiksi aukioloaikoihin. Jos lapsi sairastuu illalla, lääkettä saattaa joutua hakemaan varsin pitkältä – eikä tämä ole vain syrjäseudun vaan myös pääkaupunkiseudun juttu. Lääkkeiden saatavuuden ei tulisi vaihdella ihmisen asuinpaikan perusteella. Apteekkisääntelyn uudistamisella voitaisiin parantaa palveluita kivijalassa ja verkkokaupassa ja turvata huoltovarmuudenkin näkökulmasta tärkeät palvelut turvallisesti koko Suomessa.
– Myös kasvavien lääkekustannusten näkökulmasta pitäisi miettiä keinoja hoitaa asioita tehokkaammin. Koronapandemian aikana päivittäistavarakauppa osoitti tehokkuutensa saadessaan nopeasti maskit ja koronatestit myyntiin – huomattavasti apteekkeja edullisemmin hinnoin.
Ruotsin apteekkilainsäädännön uudistuksessa vuonna 2009 purettiin monopoli, mahdollistettiin apteekkien perustaminen ja sallittiin tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynti ruokakaupoissa. Mitä voimme oppia ruotsalaisilta?
– Ruotsissa ollaan oltu tyytyväisiä uudistukseen. Apteekkien määrä on lisääntynyt, aukioloajat pidentyneet ja asiakastyytyväisyys pysytellyt korkealla. Farmasia-alan ammattilaisille uudistus on avannut monipuolisempia työmahdollisuuksia. Suomessa meillä on mahdollisuus hyödyntää verrokkimaiden oppeja. Myös Norjassa on tehty hieman samantyyppinen uudistus, ja Tanskassa lääkkeiden verkkokauppaa on vapautettu.
”Viimeinen palvelu, joka kylällä usein säilyy, on ruokakauppa”
Miten itsehoitolääkkeiden myynti päivittäistavarakaupoissa voitaisiin Suomessa toteuttaa?
– On hyvä muistaa, että yksi itsehoitolääke, nikotiinikorvaustuotteet, on ollut jo jonkin aikaa myynnissä päivittäistavarakaupoissa. Viranomaisilla on keskeinen rooli linjata, mitä tuotteita voitaisiin myydä turvallisesti päivittäistavarakaupoissa. Käytännössä puhumme turvallisista itsehoitolääkkeistä, kuten yleisimmistä allergialääkkeistä tai täishampoon kaltaisista tuotteista.
– Isossa osassa Eurooppaa tähän on löydetty turvalliset ratkaisut, ja myös meillä myyntiin voidaan miettiä erilaisia malleja. Itsehoitolääkkeet voisivat esimerkiksi olla saatavilla vain kassan takaa, ja kaupat voisivat palkata farmasian ammattilaisia antamaan neuvontaa.
Minkälainen vaikutus uudistuksella voisi olla suomalaiseen kauppaverkostoon?
– Kaupungistuminen jatkuu, ja palvelujen säilyminen omalla kirkonkylällä huolestuttaa monia. Viimeinen palvelu, joka kylällä usein säilyy, on ruokakauppa. Olisi hyvä miettiä keinoja, joilla kyläkauppojen tarjoamien palveluiden pysymistä pienilläkin paikkakunnalla voitaisiin edistää. Apteekin palveluilla voisi olla tässä oma tärkeä roolinsa.
Apteekkilainsäädännön uudistamisesta on puhuttu pitkään. Miltä keskustelu vaikuttaa nyt?
– Asia on monimutkainen. Uudistukseen liittyy monenlaista sääntelyä, ja niin pitääkin olla, kun kyse on ihmisten terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelussa on kuitenkin viime aikoina päästy selvästi eteenpäin juupas-eipäs-väittelystä ja uudistamisen tueksi on tuotettu paljon tietoa ja selvityksiä. Viime kädessä kyse on siitä, mikä olisi kuluttajien näkökulmasta kaikkein järkevintä. Apteekkiuudistukselle olisi nyt yhteiskunnallisesti sopiva hetki, Rissanen toteaa.
Lue koko juttu 21.4.2023 ilmestyvästä Kehittyvästä kaupasta.
