Toimit aluejohtajana Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Miten kuvailisit aluettasi, Jari Alanen?
– Jokainen alueen maakunnista on omaleimainen. Tampereen seutukunnassa teollisuusperinteet ja tieto- ja viestintäteknologia ovat vahvoilla, mutta K-ryhmä on silti Pirkanmaan suurin elinkeinoelämän työllistäjä. Seutukunta kasvaa kovaa vauhtia, ja se on tätä nykyä jo Suomen halutuin paikka asua ja opiskella.
– Etelä-Pohjanmaa on merkittävä ruoka- ja yrittäjämaakunta. Vaasan seudulla taas energiaklusteri on vahva ja siihen liittyviä hankkeita on käynnissä paljon. Maaliskuussa Keski-Suomi jäi omalta alueeltani pois ja tilalle tuli Satakunta. Olen käyttänyt paljon aikaa tutustuakseni alueen kauppiaisiin ja kumppaneihin. Myös Satakunta on kehittynyt merkittävästi ja meidänkin investointimme sinne jatkuvat. Vihreän siirtymän osalta Suomeen on suunnitteilla yli 140 miljardin euron investoinnit ja näistä merkittävä osuus länsirannikolle, joten Pohjanmaan ja Satakunnan näkymät ovat tältä osin hyvät.
– Pohjalaismaakunnissa maakuntarakkaus on omalla tasollaan, ja se näkyy esimerkiksi ostoskoreissa: paikallisia tuotteita menee ja on silmiinpistävää, miten vahvasti alueella suositaan lähituotantoa. Kun kiersimme aluetta kesällä elintarvikemarkkinavaltuutetun kanssa, Seinäjoen K-Supermarket Kasperissa oli valtava sammio ”Itikan” käristemakkaraa. Kauppias kertoi, että sitä on tällaisella paikkakunnalla kerta kaikkiaan oltava valikoimissa.
Millainen asema K-ryhmällä on alueen maakunnissa?
– Pirkanmaalla asema on hyvinkin vahva. Päivittäistavarakaupassa olemme pystyneet viime vuotta lukuunottamatta kehittämään jo pitkään markkinaosuutta. Raudassa olemme selkeä markkinajohtaja, ja K-Autonkin asema on vahva. Myös Intersport-verkosto on kunnossa, ja vaikka alalle on tullut paljon kilpailijoita, Intersport-kauppiaat henkilökuntineen ovat tehneet hienoa työtä ja pitäneet asemansa. Kespronkin asema on hyvä, ja esimerkiksi Tampereella Nokia Arenan merkittävät tapahtumat ovat tuoneet hyvää nostetta.
– Etelä-Pohjanmaalla ruokakaupassa voisimme olla vahvempiakin, ja meillä onkin vireillä useita hankkeita, joilla pyrimme kehittämään markkinaosuuttamme. Rautakaupassa ja urheilukaupassa olemme vahvoja. Pohjanmaalla ja Vaasassa tilanne on melko samansuuntainen. Olemme tehneet investointeja, mutta myös kilpailijat ovat avanneet uusia pisteitä, ja kokonaistilanne hakee vielä uraansa. Satakuntaan olemme tekemässä 30 miljoonalla eurolla investointeja ja vahvistamassa päivittäistavarakaupan kauppaverkostoa. Rauta- ja urheilukauppiaatkin ovat tehneet alueella hyvää työtä, kuten myös K-Auton porukka Huittisissa.
– Yhteensä koko alueella K-ryhmällä on 324 kauppaa ja kolme noutotukkua, ja kokonaismyyntimme on 2,1 miljardia euroa. Työllistämme alueella 7 100 henkilöä ja tavaraostomme ovat 1,1 miljardia.
Minkälaisten kaupallisten haasteiden parissa alueella painitaan?
– Yksi haaste on muun Suomen tapaan useiden kuntien vähenevä asukasluku. Maakuntien keskuskaupungit kuten Seinäjoki, Vaasa ja Tampere ympäryskuntineen vetävät, mutta reuna-alueilla väkiluku monin paikoin vähenee. Viinien ja käsikauppalääkkeiden saaminen kauppojen valikoimiin voisi lisätä pienempien paikkakuntien K-Marketien elinkaarta merkittävästikin.
”Viinit ja käsikauppalääkkeet voisivat lisätä pienempien paikkakuntien K-Marketien elinkaarta merkittävästi.”
– Kyseessä on ilmiö, johon pitäisi vastata laajalla yhteistyöllä yhdessä valtiovallan kanssa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on ennusteen mukaan vuonna 2040 runsas 15 000 20–29-vuotiasta ja toisaalta lähes 35 000 yli 75-vuotiasta. Se on huolestuttavaa. Olen itse joskus pallotellut ajatuksella vanhan myymäläautomallin paluusta haja-asutusseudulle. Jos kauppa-autopalveluihin yhdistäisi useita muita palveluita terveydenhuollosta alkaen, voisiko sellaisesta mallista löytyä uutta elinvoimaa hiipuviin kuntiin ja parannuksia vanhenevan väestön elinolosuhteisiin? Mutta tähän ei tietenkään kauppa yksin pysty.
Entä mitä alueen kauppapaikkaverkostolle kuuluu?
– Kauppapaikkaverkoston kehittäminen on jatkuvaa työtä. Pirkanmaalla avattiin vuonna 2021 peräti viisi uutta K-ruokakauppaa. Olemme tehneet alueella myös todella merkittäviä K-Citymarketien uudistuksia: vuosi sitten uudistettiin KCM Turtola, kesäkuussa avattiin uudistettu KCM Linnainmaa ja elokuun lopussa KCM Lielahti. Myös Koskikeskuksen Intersport ja Nekalan K-Rauta Otra uusittiin perusteellisesti. Kasvu näkyy myös siinä, että Tampereelle rakennetaan uutta jakeluterminaalia aiemman käytyä liian pieneksi. Syksyllä avaamme uuden K-Supermarketin Tammelan Stadionin yhteyteen ja uudistamme KCM Ylöjärven. Tampereelle on tulossa uusi Onninen MegaExpress.
– Pohjanmaalla avattiin kesäkuussa lähes 20 vuoden prosessin jälkeen uusi K-Supermarket Laihia ja se on lähtenyt liikkeelle hyvin. KCM Vaasa Keskusta uudistettiin erinomaisin tuloksin, ja KCM Vaasa Kivihakaa laajennetaan ja uudistetaan talven aikana. Gerbyn asuinalueelle olemme yrittäneet saada kauppaa jo 15 vuoden ajan, ja työ jatkuu. Etelä-Pohjanmaalla tuoreimpana on avattu Seinäjoen KSM Kasperi ja lupaavia hankkeita on käynnissä useita. Satakunnassa avasimme keväällä Poriin K-Market Luodon sekä elokuussa KSM Karjarannan ja investointipäätökset ovat valmiina Porin KSM Pihlavaa ja Rauman KSM Sinkokatua varten.
– Vuosille 2023–25 koko alueelle on suunniteltu 190 miljoonan euron investoinnit. Kaavoituksella ja sen nopeuttamisella olisi K-ryhmän näkökulmasta iso merkitys. Lakia tulisi uudistaa niin, että kaavatasoja vähenisi ja lupakäsittely helpottuisi.
Mitä muuta nostaisit esiin?
– Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat media, kuntapäättäjät, kiinteistösijoittajat, rakentajat ja oppilaitokset. Myös kauppakamaritoiminnassa olen ollut itse pitkään mukana. Suhteet luodaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja luottamuksella. Kun kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa, myös oppilaitosyhteistyön rooli kasvaa – minullekin on tulossa juuri yksi lukiolaisryhmä kylään. Meidän pitäisi entistä enemmän päästä yhdessä oppilaitosten kanssa miettimään, minkälaista kaupan alan työ on tulevaisuudessa ja minkälaista osaamista alalle tarvitaan.
– Nostan esiin myös korona-ajan jälkeisen haasteen eli etätyön yleistymisen ja hybridityömallin. Uudet työnteon tavat ovat hienoja ja monien toivomiakin asioita, mutta esihenkilöille ne aiheuttavat uutta mietittävää: miten pitää piuhat käsissään, miten rakentaa voittavaa joukkuetta ja yhteishenkeä, miten saada porukka ryhmäytymään ja puhaltamaan yhteen hiileen? Maailma muuttui nopeasti, mutta olemmeko osanneet muuttaa johtamista samassa tahdissa?
Jari Alanen
Suositukset Länsi-Suomesta:
Lue koko juttu 22.9.2023 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
