Aluejohtaja Mika Sivula: ”Katse täytyy pitää aina tulevassa”

Mika Sivula, mitä työhösi aluejohtajana on viime aikoina kuulunut?

– Siirryin työhön viime vuonna kaupunginjohtajan roolista, ja on ollut ilo tutustua K-ryhmän huippuporukkaan. Aluejohtajan työ on rikasta, kun asioiden kirjo vaihtelee jättiläismäisistä hankkeista aina pieniin mutta merkityksellisiin asiakaspalautteisiin asti.

– Viime aikoina olen ollut erityisen tiiviisti mukana K-ryhmän historian suurimpiin kuuluvassa investoinnissa, Hyvinkäälle kohoavassa Onnisen ja K-Auton logistiikkakeskuksessa. Työt etenevät hienosti aikataulussa, ja on ilo seurata hankkeen etenemistä. Se kertoo osaltaan K-ryhmän voimasta ja kasvu- ja investointihakuisuudesta. Vaikka kaupat valomainoksineen ovat näkyvin osa tätä työtä, onnistuminen vaatii taakseen myös tehokkaan ja nykyaikaisen logistiikan.

Myös uusista K-Citymarket-hankkeista on viime aikoina uutisoitu.

– On osoittautunut, että hypermarket on edelleen tässä ajassa vahva konsepti, joka vastaa asiakkaiden toiveisiin. Helsingissä KSM Vuosaari muunnetaan K-Citymarketiksi, Vantaan Kivistöön rakentuu kokonaan uusi K-Citymarket, ja Keskon juuri ostaman Espoontorin kauppakeskuksenkin osalta selvittelemme mahdollisuutta hypermarket-kokoluokan kaupalle. Myös Porvoon vuosikymmeniä jatkunut KCM-hanke alkaa olla hyvässä vauhdissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Muuttoliike myllää markkinoita. Miltä K:n asema alueellasi näyttää?

– Suomi jakaantuu tällä hetkellä voimakkaasti alueisiin, joiden väestö supistuu ja markkina laskee, ja toisaalta paikoin hyvin voimakkaastikin kasvaviin kaupunkeihin. Toisin sanoen markkina on kovaa vauhtia jakautumassa uudelleen. K-ryhmässä meidän on tietysti oltava siellä, missä markkina on nyt, mutta myös siellä, missä se on tulevaisuudessa. Asemamme koko Suomen kaupan kentällä on älyttömän vahva ja oikeilla valinnoilla ansaittu, mutta katse täytyy pitää aina tulevassa.

– Päivittäistavarakaupassa olemme valtakunnallisia osuuksia vahvempia juuri näillä kasvavilla markkinoilla. Rautakaupassa ja urheilukaupassa koronavuodet olivat kulta-aikaa, minkä jälkeen markkina on muuttunut rajusti. Hyvä uutinen näilläkin toimialoilla on, että ylisuoriudumme supistuvassa markkinassa yhä kilpailijoihin nähden. Kun ajat paranevat, olemme hyvissä asemissa iskemään.

– Omasta kauppapaikkaverkostosta huolehtiminen on tärkeää myös niillä alueilla, joilla väestömäärä ei ole kasvussa. Esimerkiksi Kymenlaaksossa meillä on todella hienoja kauppoja, joiden kehittämistä on tärkeää jatkaa. Vielä tämän vuoden puolella pääsemme juhlimaan esimerkiksi uudistuneen KM Woikantorin avausta.

”Paikoitellen saamme haravoida potentiaalisia tiloja rakennus rakennukselta ja tila tilalta.”

Pääkaupunkiseutu kasvaa ja tiivistyy. Millaisen leiman se lyö työllesi?

– Koska pääkaupunkiseudulla asuu valtavia väkimääriä pienillä alueilla, kauppapaikkaverkoston silmäkoko on pienempi. Täällä esimerkiksi alle sadankin neliön kaupoille on oma paikkansa, mutta samalla tiiviiseen kaupunkirakenteeseen tarvitaan myös isoja täyden palvelun kauppoja. Jos ennen mietittiin, saadaanko pellolle kaavoitettua riittävästi parkkipaikkoja, nyt kauppapaikat pitää etsiä rakennusten kivijaloista, pysäköintitasoilta tai jopa maan alta. Paikoitellen saamme haravoida potentiaalisia tiloja rakennus rakennukselta ja tila tilalta. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kiinteistökehittäjien, rakennusliikkeiden, sijoittajien ja kuntien kanssa.

– Aika ajoin saa myös muistuttaa kaavoittajia siitä, että kaupan tarpeet ja konseptit ovat muuttuneet rajusti. Ennen kylämiljöössä oli kauppa, leipomo, posti ja lihakauppa, mutta nyt nämä kaikki toiminnot saattavat olla samassa kaupassa. Kaupan tilankäyttö ja konseptit ovat sen vuoksi tänä päivänä jotakin ihan muuta kuin ennen, mutta kaavoitusta tehdään edelleen usein vanhojen kaupan käytäntöjen näkökulmasta.

Miltä ruokakaupan kilpailuasetelma näyttää?

– Olen saanut olla mukana keskustelussa suomalaisesta ruokaketjusta. Usein väitetään, että kaupan asema on liian vahva ja syyksi arvellaan heikkoa kilpailua ja kaupan alan toimijoiden vähäistä määrää. Minusta asia on juuri toisinpäin: toimijoita on vähän, koska kilpailu on ollut meillä jo pitkään niin kovaa. Alalla ovat pärjänneet vain ne, jotka ovat kyenneet puristamaan riittävän tehokkuuden, rakentamaan vahvan logistiikan ja hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet. Kilpailu on edelleen kovaa ja kilpailijatkin tekevät hyvää kehitystyötä. Meidän on oltava vahvoja mutta myös nöyriä, jotta voimme joka päivä tehdä oman hommamme vielä paremmin.

Kauppojen rooli ihmisten arjessa on ehkä isompi kuin moni ymmärtääkään. Minkälaisia tarinoita nostaisit esiin?

– Kaupat ja kauppapaikat elävät ajassa. Investoimme kaikkiin kaupan elämänkaaren vaiheisiin, uusperustannasta kylmälaitosuudistuksiin ja kaupan täysuudistuksiin, hyvin pienistä kaupoista valtavan isoihin. Hieno esimerkki on KSM Lippulaiva Espoossa. Olen itse asunut alueella lapsena, kun kauppakeskus aikanaan valmistui. Se oli silloin uusinta uutta, mutta jossakin vaiheessa kauppakeskus ehti ränsistyä. Viime vuonna sinne saatiin taas uusi, nykyaikainen kauppakeskus metroaseman päälle. Kaikissa kauppakeskuksen elinkaaren vaiheissa alueella on toiminut K-kauppa ja elänyt alueen kehityksen mukana, mikä on mielestäni upeaa.

– Pienetkin kaupat ovat valtavan tärkeitä omille yhteisöilleen. Kuulin kuvaavan asiakaspalautteen syyskuussa Saloon avatun uuden K-Market Taikan kauppiaalta. 70-vuotias juuri ajokorttinsa menettänyt herra oli kertonut, ettei pysty enää asumaan alueella pitkien kauppamatkojen vuoksi. Oma rintamamiestalokin oli joutunut myyntiin. Uusi K-Market oli kuitenkin muuttanut kaiken, ja avajaisten alla mies oli tullut iloisena kertomaan, ettei hänen tarvitsekaan muuttaa omasta kodistaan. Tämä on myös viesti, jota koitamme viedä eteenpäin kuntien päättäjille: kaupat ovat valtavan tärkeä osa ihmisten arkea ja elämää.

Kaupan alaa seuraava ja muun muassa maailman parhaita kauppoja listaava brittiläinen IGD vieraili syyskuussa K-ryhmän kaupoissa. Mitä ajatuksia vierailulta jäi?

– IGD:n porukka on selvästi jo tottunut Suomessa vieraillessaan odottamaan kansainvälisen tason huippukauppoja. Kiersimme yhdessä tutustumassa IGD:n valikoimiin kauppakohteisiin, kuten KCM Ruoholahden MFC-verkkokauppaan, KSM Lippulaivaan ja KM Pihlajistoon. Vierailimme myös KCM Järvenpäässä, jonka IGD valitsi vuonna 2019 vuoden kaupaksi. KCM Järvenpää, jonka täysuudistus valmistui syyskuussa, on hieno esimerkki kunnianhimosta: maailman parhaaksikin valittu kauppa haluaa kehittyä vielä paremmaksi. Seuraavana päivänä IGD:n porukat vierailivat vielä Turussa KCM Länsikeskuksessa ja KM Jokirannassa.

– IGD:läisiin teki erityisen suuren vaikutuksen K-ryhmän malli, joka yhdistää ison vahvan keskusliikkeen edut täydellä sydämellä omaa kauppaansa kehittävään kauppiasyrittäjään henkilökuntineen. Luulen, että toimintamallimme ainutlaatuinen yhdistelmä ja sen mahdollistama innovatiivisuus ja henkilökohtaisuus, on asia, joka heillekin toden teolla tällä vierailulla valkeni.

Entä miten huolehdimme osaavan työvoiman saatavuudesta maailman ja kaupan työn muuttuessa?

– Työni painopiste on omien taustojenikin vuoksi ennen kaikkea verkostokehittämisessä. Myös muut sidosryhmäsuhteet ovat silti tärkeitä, ja olin esimerkiksi taannoin mukana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kurssilla. Oli innostavaa nähdä opiskelijoille kaupan alasta herääviä oivalluksia. Osaavan työvoiman saatavuus on iso teema, jonka eteen meidän on tärkeää tehdä K-ryhmässä hyvää yhteistyötä. Yksi keskeisimmistä viesteistä, joita kuulen kauppiaiden kanssa keskustellessani, on henkilökunnan merkitys. K:n strategiassakin asiakaskokemus on ykkösasia, mutta hyvää asiakaskokemusta ei voi olla ilman hyvää henkilöstökokemusta.

Lue koko juttu 27.10.2023 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.