Emma Lahikainen, K-Citymarket Tammisto, Vantaa
4.30 Lokakuisena torstaina kello soi ”myöhään”, sillä työvuoro alkaa tuntia normaalia myöhemmin kuudelta. Kartanokoskelta on työpaikalle Vantaan Tammistoon kilometri, mikä tarjoaa sään salliessa pirteän aamukävelyn.
Tänään sataa. – Laitan itseni kuntoon ja hurautan autolla, Emma Lahikainen päättelee ja hiipii ovelle hiirenhiljaa, etteivät tytöt herää.
Tuntia myöhemmin yyöaika ei ole vielä alkanut, mutta kalaosaston kakkonen on jo raputilauksia laskemassa. – Niitä on paljon, vaikka kausi lähestyy loppuaan. Ravut ovat liikkuneet tänä syksynä tosi hyvin. Sadan kappaleen settejäkin on myyty.
Lahikaisella on tapana aloitella työt mieluummin turhan aikaisin kuin liian myöhään. Kun kauppa on auki 24 h, työpaikalla on aina valoisaa ja kaupalle on luonteva saapua mihin kellonaikaan tahansa.
– Vaihdan vaatteet, otan kahvin ja katson sähköpostit. Kun aloitan hyvissä ajoin, hommat eivät kasaannu heti aamusta.
6.15 Työkaverin auttaminen on Lahikaisen mielestä yksi työn parhaita puolia. – Työkavereilta ja työyhteisöltä saa iloa ja tsempit työpäivään. Nyt menen kalaosaston ykkösen, mun ihanan bossin Milla Partisen avuksi.
– Valmistamme rapuvartaita, marinoituja ravunpyrstöjä ja mustekalanlonkeroita, Lahikainen näyttää ja huomaa loppuviikon tiskin saaneen komistuksekseen myös erikoisempaa tavaraa. Laatikosta löytyy tällä kerralla merikrotti.
Pää pois ja pyrstöä nylkemään, sitten paloiksi tiskiin. – Työskentelin aiemmin Finnair Kitchenillä laadunvarmistajana, kunnes kolme vuotta sitten korona-aikana päätin etsiä uuden työn. On ollut paljon opittavaa, mutta työ ja työkaverit ovat olleet ihan parhaita oppaita ja on mielenkiintoista, kun joka päivä voi opetella ja oppia uutta.
8.00 Tiski aukeaa. On lohitarjouspäivä ja kaloja saa tänään fileoida urakalla.
– Lohitarjouspäivät ovat hektisiä, koska fileointi on aikaa vievää ja on tehtävä paljon muutakin. Toisaalta on hauskaa, kun on säpinää. Ei tätä jatkuvasti jaksaisi, mutta nautitaan nyt, kun kala on halpaa, Lahikainen nauraa.
10.45 Pakatun kalan tilaus hoituu tiskien välissä. Lahikainen täydentää tiskejä ja tekee lisätilaukset tarpeen mukaan.
– Pirkan graavien ja kylmäsavujen kanssa pitää olla tarkkana, ne liikkuvat niin hyvin.
Koulusta soitetaan, että Lahikaisen 12-vuotias tytär on telonut kätensä. – Ei ollut onneksi käynyt pahasti. Täytyy käyttää ruokatauko lapsen kuskaamiseen lääkäriin, Lahikainen kertoo. Terveyskeskuksessa isä on odottamassa ja jää tyttären tueksi.
– Tyttö on koko ajan mielessä, mutta kun tilanne ei ole vakava, niin työpäivää pystyy kyllä jatkamaan.
”Tuo iloa työyhteisöön ja palvelee asiakkaita suurella sydämellä!”
K-Duuni-finalisti Emma Lahikaisesta sanottuaa
12.22 Myynti käy vilkkaana, ja merikrotti herättää huomiota. Moni asiakas kertoo siitä omia tarinoitaan ja kyselee miten se kannattaa valmistaa. Lahikainen neuvoo paistamaan pannulla ja maustamaan kevyesti pippurilla ja suolalla.
Hetkeä myöhemmin tulee sellainen puhelinsoitto, että työt on pakko tältä päivältä lopettaa. On vietävä tytär Jorvin sairaalaan, jossa käsi kipsataan.
– Ei tästä kyllä ihan tyypillistä työpäivää tullut. Ikävä jättää kiirepäivänä kalahomma muiden harteille, mutta eihän tälle mitään voi. Kaikilla meillä on vuorollaan omat juttumme.
Yhteen hiileen puhaltamalla hommat saadaan aina hoitumaan. – Milla tuuraa minua tarpeen tullen ihan kuten minäkin tuuraan Millaa, ja huikea tietotaito on myös Olli-Petterillä, joka tekee meidän kanssa kalapuolta kolmantena. Tänään paikalla sattuu olemaan myös tukipilarimme Satu.
20.00 Päivä on pulkassa, tytön käsi kipsissä ja äidin silmät ristissä. Parasta on, että käsi kyllä paranee, ja koska kipsiin päätyi vasen käsi, ihan kaikessa ei tarvitse auttaa. Lahikainen laittaa kellon soimaan puoli neljäksi ja kaatuu väsyneenä sänkyyn.
Akseli Venäläinen, K-Market Puulantori, Kangasniemi
5.30 Syyskuisena perjantaina Akseli Venäläinen miettii, syödäkö aamupalaa vai nukkuako pidempään. Uni voittaa.
Parin kilometrin aamukävely kaupalle karistaa unihiekan, ja soittolistan starttaava Ozzy Osbourne saa tanssahtelemaan aamukasteisella ruohikolla.
6.20 – Olen omasta mielestä myöhässä. Yleensä saavun työpaikalle etuajassa, koska tykkään tehdä aamuaskareet kaikessa rauhassa.
Virallisen työajan alkaessa 80-luvun kauhuelokuvia rakastava Venäläinen hyräilee eilen katsomansa Beetlejuice-elokuvan tunnuskappaletta.
Kassa-alue kuntoon, mainokset ja veikkaukset ajan tasalle. Ennen ovien avausta pitää vielä palauttaa edellispäivän lehdet ja toivottaa hyvät huomenet työtovereille.
7.00 Kaiuttimista kuuluva musiikki kertoo, että Puulantori on auki.
– Taustamusiikki saa mieleni rauhoittumaan, mutta jalkoihini se saa vipinää. Tanssahtelen usein kassan takana, vaikka asiakkaat välillä naureskelevat että ”taitaa Venäläisen pojalla olla ihan omat kappaleet päässä, kun noin heiluu”.
Asiakas kysyy, pitääkö paistotuotteet punnita. – Ne puntaroidaan täällä, Venäläinen vastaa päätään koputtaen. Asiakasta naurattaa.
– Olen opetellut suuren osan paistopistetuotteiden koodeista ulkoa. 5669, 8382, 7899, 4849…. Jos en muista, kassan vieressä on lunttilappu.
Hetkeä myöhemmin tuttu asiakas uusii veikkauksiaan ja valittaa, että on herännyt parina yönä kolmelta. – Ehkä kummitus käy antamassa suukon otsalle ja heräät siihen, Venäläinen veikkaa. Asiakas naurahtaa ja tuumii, että nyt ainakin pitää valvoa, jotta näkee, mikä könsikäs yöllä kyläilee.
8.25 Kassalle saapuu asiakas, ketä ei ole näkynyt aikoihin. Ilmenee, ettei tämä saa nostaa mitään painavaa, joten Venäläinen auttaa pakkaamisessa, siirtää ostokset kärryyn ja tarjoaa apua autolle kuljettamisessa. Lopuksi pikaisen paranemisen ja aurinkoisen syksyn toivotukset.
Hetken päästä kauppiaat Elli ja Mikko käyvät tervehtimässä. Venäläisellä on juttu kesken muutaman vakioasiakkaan kanssa. He yrittävät selvittää, mitä kahden euron erikoisraha esittää. – Taitaa olla Erasmus-juhlakolikko, päätelmä kuuluu.
Eläkkeellä oleva, osa-aikaisesti työskentelevä Pirjo bongataan ostoksilla.
– Kannattaa tulla kassalle karamelliosaston kautta, Venäläinen vinkkaa kuultuaan, että lapsenlapset tulevat kylään.
11.55 Laura päästää tauolle ja mieleen muistuu lähestyvä Halloween. Mitäköhän laittaisi tänä vuonna päälle?
– Viime vuoden kirottu linnunpelätti herätti asiakkaissa paljon hilpeyttä. Jos tänä vuonna kokeilisin japanialaistyylistä kummitusta…
Kauppias kysyy, sopisiko siirtää huomisen aamuvuoro iltavuoroksi. – Onnistuu. Työvuorojen teko helpottuu ja saan nukkua hieman pidempään eli win-win.
”Akseli lukee jokaista asiakasta kuin kirjaa ja jotenkin aina löytää oikeat sanat, paitsi silloin kun niitä ei tarvita.”
K-Duuni-finalisti Akseli Venäläisestä sanottua
Asiakasvirta on hieman rauhoittunut. Pullohuoneessa paikkoja siistiessä voi verrytellä jalkoja. Kassalle palatessa silmiin pistää lapsi cowboy-hattu päässään.
– Yee-haw cowboy! Venäläinen huudahtaa. Lapsi ”lassoaa” näkymättömällä narulla Venäläisen, joka laittaa kätensä kyljilleen ja esittää, ettei voi liikkua. – Voi, kuinka saitkin minut näin tiukasti kiinni!
Lapsi on riemuissaan ja mummoakin hymyilyttää.
14.10 Päivä pulkassa, vaatteet vaihtoon ja kotimatkalle kaupan kautta. – Emäntä on matkoilla. Poikamiessapuskaksi sopii uutuuspizza.
Kotimatkalla soittolistakin tunnistaa, että tänään oli taas hyvä työpäivä: “All my life I’ve been over the top, I don’t know what I’m doing, all I know is I don’t want to stop…”.
Sini Kuusiniemi, K-Supermarket Jokela, Tuusula
10.50 Lokakuisena perjantaina K-Supermarket Jokelan kassamyyjä hurauttaa kaupalle. – Yleensä tulen tuntia myöhemmin, mutta tämä on kiirepäivä, Sini Kuusiniemi selvittää pukukaapille kiitäessään.
Takana on reipas aamupuhde. Siitä huolehtivat kolme- ja viisivuotiaat tytöt. Vuoropäiväkoti sijaitsee onneksi kätevästi työmatkan varrella.
Myymäläpäällikkö Miia ohjeistaa päivän tehtävät, muttei ehdi kuin hihkaista pistämään kakkoskassan kuntoon ja hääräilemään siellä täällä kassojen läheisyydessä, sillä pakettipisteellä tarvitaan myyjää.
Kakkoskassaa tarvitaankin perjantaisin lähes koko ajan. Asiakkaiden palvelun lomassa Kuusiniemi tarkistaa, että paikat ovat kaikin puolin kunnossa. – Vien ylimääräiset asiakkaiden jättämät tuotteet pois, täydennän muovi- ja paperipusseja, siirrän korit paikoilleen ja sen sellaista.
Pakettipiste kutsuu tuon tuosta. Asiakkailla on sekä noudettavaa että lähetettävää, joku viittoo pakettiautomaatillakin. – Joskus asiakkaat pyytävät avuksi tarkistamaan, onko paketti luukussa vai hyllyssä tai auttamaan luukun avaamisessa. Mikäli luukku ei aukea, ohjaan soittamaan automaatin kyljessä olevaan numeroon.
12.45 On aika päästää työkaveri kahvitauolle. – Anne jaksaa aina odottaa, että toinen saa työnsä loppuun. Meillä on kyllä ihan huippuporukka. Töitä saa tehdä rennolla meiningillä ja hyvällä mielellä. Apua kehtaa kysyä ja sitä saa, huumorikin lentää.
Kassalla asiakkaita palvellessa Kuusiniemi on ihan elementissään. – Aina on aikaa vaihtaa muutama sana, ja täytyy sanoa, että asiakkaamme ovat aivan ihania, niin nuoret kuin vanhemmatkin. Kyselemme puolin ja toisin, mitä kuuluu, miten menee ja missä oot ollut, jos ei olla vähään aikaan nähty.
13.35 Lounaaksi löytyy jääkaapista eilisen juhlahetken satoa. Kauppias Iida Salo tarjosi koko henkilökunnalle pizzat finaalipaikan kunniaksi. Myöhemmin iltapäivällä on tarjolla myös täytekakkua, jonka työkaveri Julia leipaisi finaaliin pääsyn kunniaksi.
Työkaveri Anne valmistautuu kotiin lähtöön ja Kuusiniemi asettuu ykköskassalle. Asiakkaita riittää jonoksi asti, joten täytyy kutsua työkaveri toiselle kassalle.
Kuusiniemi juttelee asiakkaille ja palvelee niin iloisesti, että asiakas pysähtyy kiittelemään, miten ihanaa on, kun kassa ehtii kiireessäkin vaihtaa pari sanaa.
– Ei siinä mitään ihmeellistä tarvitse keksiä, sen kun kysyy jotain tai vastaa asiakkaan kysymykseen. Jos ei muuta tule mieleen, niin kommentoi säätä.
Tuotetoiveita tulee tuon tuosta. Tänään asiakas kysyy esimerkiksi vegemakkaraa ja uutta välipalasmoothiemakua. Vaikka jonoa on, Kuusiniemi ehtii kysäistä asiaa radiopuhelimella. Tilaus onnistuu ja asiakas on mielissään.
– Minullekin jäi hyvä fiilis. On aina ilo, kun saa asiakkaan tyytyväiseksi. Laitamme asiakastoiveet myös kaupan sisääntulossa olevalle näytölle. Sinne merkitään sekin, pystytäänkö toive toteuttamaan tai jos se ei onnistu, niin miksi ei.
”Sini on kuin syntynyt asiakaspalvelijaksi!”
K-Duuni-finalisti Sini Kuusiniemestä sanottua
19.45 Työkaveri Emma ottaa kassalla vetovastuun, jotta välivuorolainen pääsee tilittämään kassapohjaansa. Sitten siviilit päälle ja nopeasti kaupan kautta hakemaan tyttöjä päiväkodista. – Oli kiireinen normiperjantai, mutta kiva vaan, kun aika menee nopsaan. On aina mukavaa, kun asiakkaita riittää.
Tytöillä on päiväkodista hakiessa usein leikit kesken, mutta tänään kotiinlähtö sujuu reippaasti, sillä kummitäti tulee kylään. Kun tytöt ovat nukkumassa, Kuusiniemen vapaa viikonloppu alkaa kauneudenhoidon merkeissä. Hän on koulutukseltaan kosmetologi ja pitää taitojaan yllä tuttujen kesken, tällä kerralla värjäämällä ripset ja kulmat.
– Vapaa-aikani kuluu kyllä tiiviisti perheen ja ystävien kesken. Mikäli ehdin, käyn myös koriskentällä höntsäämässä.
Lue koko juttu 25.10.2024 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta. K-Duuni-kilpailun voittajat julkistetaan K-Team Päivillä lauantaina 2.11.2023.