Kauppiasyrittäjyys ja kauppiaiden henkilökuntineen toteuttamat kauppakohtaiset liikeideat ovat tärkeimmät kilpailutekijät, joilla K-ruokakauppa kulkee kohti vahvempaa markkinaosuutta ja huolehtii kannattavuudesta. Tähän menestysreseptiin strategian keväinen kirkastus ei tuonut muutosta.
– Laatu, palvelu ja kauppakohtaisesti osuvat valikoimat ovat jatkossakin se meidän juttu. Tietysti hintakilpailukykyynkin panostetaan systemaattisesti monin tavoin ja entistäkin kovemmin, mutta halvimmaksi on kova tunku. Vaikeinta on kopioida paikallisesti räätälöidyn tekemisen tuottama lisäarvo, Ari Akseli sanoo.
– Se, että parhaat K-ruokakaupat ovat ainoina pohjoismaisista saavuttaneet ykkössijoja jopa globaalissa vertailussa, kertoo, että systeemimme mahdollistaa maailman parhaan laadun. Automaattisesti se ei kuitenkaan sitä tuota, vaan voittavan liikeidean toteutus omassa kaupassa vaatii paljon työtä, taitoa, tahtoa ja intohimoa. Nyt on aika laittaa ihan kaikissa kaupoissa perusasiat kuntoon ja kilpailuedut kirkkaiksi. Kilpailu on koventunut, joten rimaa pitää nostaa.
Verkosto tikkiin
Verkostokehityksessä tapahtuu nyt täyskäännös. Uusien suuryksiköiden perustamiset tulevat lähivuosina seuraamaan toinen toistaan ja jo toimivien kauppojen uudistukset saavat lisää puhtia. Vuosittaiset investoinnit koko päivittäistavaraverkostoon liikkuvat 200–250 miljoonan euron haarukassa. Neliöitä lisäävät hankkeet tulevat keskittymään ostovoimaisiin kasvukeskuksiin, ja remonttihankkeiden yhteydessä huomioidaan EU:n kylmäaineita koskevan direktiivin vaatimukset, jotka tulevat voimaan vuoteen 2030 mennessä.
– Lopettamisiakin on valitettavasti todennäköisesti edessä normaaleja vuosia enemmän, sillä varsinkin kutistuvassa markkinassa elinkaarensa päässä sinnittelevissä kauppapaikoissa joutuu miettimään tarkasti, kannattaako mittaviin kylmälaiteinvestointeihin lähteä, Akseli sanoo.
Perusasiat kunniaan
Verkoston kehittämisen myönteiset vaikutukset toteutuvat pidemmällä aikavälillä. Nopeita voittoja saavutetaan etulinjassa eli kaupoissa tehtävillä arkisilla asiakastyytyväisyyttä kohentavilla toimenpiteillä.
Toimintaympäristön muutosten tahti ja kilpailun kiristymisen vauhti eivät näytä laantumisen merkkejä. Kuluttajien luottamus on edelleen alhaalla ja hinnan merkitys säilyy voimakkaana. Väestö ikääntyy, taloudet pienenevät ja muuttoliike vie kaupunkeihin, ulkona syöminen lisääntyy ja kulutus pirstaloituu entisestään.
Asiakastyytyväisyyttä ja paikallista kilpailutilannetta tulee Akselin mukaan seurata nyt erityisen tarkasti. Myös oman ketjun verrokkikauppojen tunnuslukujen erojen syyt kannattaa selvittää.
– Ei pidä olettaa mitään, vaan tutkia dataa, käydä tutustumassa kilpailijoihin ja arvioida, ovatko omat erottumistekijät oikeasti parempia ja mihin suuntaan ne ovat kehittyneet.
Yksi kevään strategiatyön tärkeimpiä huomioita oli arjen perusasioiden merkityksellisyyden tunnistaminen.
– Perusasiathan lopulta ratkaisevat, tuleeko asiakas tiettyyn kauppaan hurmattavaksi, ja niistä voi tulla myös asioinnin este. Ei appelsiinimehukone silloin auta, jos heviosaston valikoima, hintamerkinnät, laatu ja tuoreus eivät ole kunnossa.
Omia erikoispalveluja kehittävät huippukaupat tekevät tärkeää työtä kaikkien K-ruokakauppojen mielikuvan eteen, mutta Akseli tähdentää, etteivät oma panimo, paahtimo tai vaikkapa yrttikasvattamo kaikille sovi. Ei tarvitse kokea riittämättömyyttä, jos sellaiset erikoisuudet eivät ole omassa kaupassa mahdollisia.
– Silloin voi laittaa vaikkapa pakasteosastonsa vimpan päälle kuntoon tai kasvattaa jonkun tuoteryhmän valikoimat superlaajoiksi. Perusasiat hyvin hoitamalla ansaitsee yhtä lailla kiitosta ja arvostusta.
Liikeideat uudelle tasolle
Akseli lupaa kaupoille tukea ja apuja liikeideoiden terävöittämiseen ja esiin tuomiseen. – Meillä on hyvät dataa hyödyntävät työkalut, valikoimat, yksinmyyntituotteet, kalusteet, tarinat ja ds-näytöt asiakkaiden tavoittamiseen ostopäätöksen hetkellä. Lisäämme resursseja myös neuvontaan ja valmennuksiin.
Asiakasrajapinnassa näkyvää laatua tukevan kulttuurin Akseli haluaa vallitsevan niin kaupoissa kuin Keskossakin.
– Kaikkien jotka eivät itse palvele asiakkaita, pitää ymmärtää, että heidän tehtävänä on palvella heitä jotka palvelevat. Jokaisessa työroolissa tulisi miettiä, miten voi omalla toiminnallaan auttaa kauppojen henkilökuntaa palvelemaan asiakkaita entistäkin paremmin.
Akseli vinkkaa tällaisen avun olevan yksinkertaisimmillaan vaikkapa sitä, että K-ryhmäläinen havainnoi aina kaupassa käydessään kehityskohteita – ja kertoo huomioistaan ystävällisesti.
– Palaute pitää ymmärtää lahjaksi, joka auttaa parantamaan tekemistä. Jos leipä on valittu kilpailutekijäksi, se ei saa loppua. Jos näin on käynyt, leipää pitää ruveta paistamaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Valitut kilpailuedut tulevat todeksi vain arjen työtapoja ja rutiineja kehittämällä.
Lue koko juttu 23.8.2024 ilmestyneestä Kehittyvästä kaupasta.
